Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Paavalin ensimmäinen kirje tessalonikalaisille - 2 luku - 3 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
241 Paavalin ensimmäinen kirje tessalonikalaisille 3. 4. 5.
7. vaikka me Kristuksen apostoleina
olisimme voineet vaatia arvonantoa; vaan
me olimme lempeät teidän
keskuudessanne, niinkuin imettävä äiti, joka vaalii
lapsiansa; 2 Kor. 10:1.
8. niin mekin, teitä hellien, halusimme
antaa teille, ei ainoastaan Jumalan
evankeliumia, vaan oman henkemmekin, sillä
te olitte meille rakkaiksi tulleet.
Ap. t. 20: 24. 2 Kor. 12:15. Fil. 2:17.
9. Muistattehan, veljet, meidän
työmme ja vaivamme: yöt ja päivät työtä
tehden, ettemme ketään teistä rasittaisi, me
julistimme teille Jumalan evankeliumia.
Ap. t. 20: 34. 1 Kor. 4:12. 2 Kor. 11: 9. 12:13,14.
2 Tess. 3: 8.
10. Te olette meidän todistajamme, ja
Jumala, kuinka pyhät ja oikeamieliset ja
nuhteettomat me olimme teitä kohtaan,
jotka uskotte,
11. samoinkuin te tiedätte, kuinka me,
niinkuin isä lapsiansa, kehoitimme
itseku-takin teistä ja rohkaisimme teitä,
Ap. t. 20: 20, 31.
12. ja teroitimme teille, että teidän on
vaeltaminen arvollisesti Jumalan edessä,
joka kutsuu teitä valtakuntaansa ja
kirkkauteensa. 1 Moos. 17: 1. Ef. 4: 1. Fil. 1: 27.
Koi. 1:10. 2 Tess. 1:11. 1 Piet. 5:10.
13. Ja sentähden me myös lakkaamatta
kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte
meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte
sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan,
niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana,
joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.
Matt. 10: 40. Gal. 1:11. 4:14. 1 Tess. 1: 5.
14. Sillä teistä, veljet, on tullut niiden
Kristuksessa Jeesuksessa olevien Jumalan
seurakuntain seuraajia, jotka ovat
Juudeassa, sillä tekin olette kärsineet omilta
kansalaisiltanne samaa kuin he
juutalaisilta, Ap. 1.17: 5,13.
15. jotka tappoivat Herran
Jeesuksenkin ja profeetat ja ovat vainonneet meitä,
eivätkä ole Jumalalle otollisia, vaan ovat
kaikkien ihmisten vihollisia, Matt. 23:34,37.
Luuk. 13: 33, 34. Ap. t. 7: 52.
16. kun estävät meitä puhumasta
pakanoille heidän pelastumiseksensa. Näin
he yhäti täyttävät syntiensä mittaa. Viha
onkin jo saavuttanut heidät, viimeiseen
määräänsä asti. 1 Moos. 15:16. Matt. 23:32.
Ap. 1.13:45,50. 14:2,19. 17:5,13. 18:6. 19:9. 22:21,22.
17. Mutta kun meidät nyt, veljet, on
hetkeksi aikaa erotettu teistä,
ulkonaisesti, ei sydämeltä, niin on meille tullut yhä
suurempi halu päästä näkemään teidän
kasvojanne. Roozn. 1: li. 1 Tess. 3: 6.
18. Sentähden olemme tahtoneet tulla
teidän tykönne, minä, Paavali, puolestani,
en vain kerran, vaan kahdestikin, mutta
saatana on meidät estänyt.
19. Sillä kuka on meidän toivomme tai
ilomme tai meidän kerskauksemme
kruunu? Ettekö myös te, meidän Herramme
Jeesuksen edessä hänen tulemuksessaan?
2 Kor. 1:14. Fil. 2:16. 4:1. 2 Tess. 1: 4.
20. Sillä te olette meidän kunniamme
ja meidän ilomme.
3 LUKU.
Paavali sanoo ikävänsä pakottamana
lähettäneensä Timoteuksen tessalonikalaisten tykö 1—
5 ja nyt iloitsevansa hänen tuomistaan hyvistä
sanomista 6—10 ja rukoilee, että he yhä
kasvaisivat rakkaudessa ja pyhyydessä 11—13.
Sentähden me, kun emme enää voineet
kestää kauemmin, päätimme jäädä
yksinämme Ateenaan, ap. 1.17:15.
2. ja lähetimme Timoteuksen, veljemme
ja Jumalan palvelijan Kristuksen
evankeliumissa, vahvistamaan teitä ja
rohkaisemaan teitä uskossanne,
3. ettei kukaan horjuisi näissä
ahdingoissa. Sillä itse te tiedätte, että meidät
on semmoisiin pantu. Ap. 1.14:22. Ef. 3:13.
2 Tess. 1: 4. 2 Tim. 3:12.
4. Sanoimmehan, kun olimme teidän
tykönänne, teille jo edeltäpäin, että meidän
oli ahdinkoon joutuminen, niinkuin on
käynytkin ja te tiedätte käyneen.
5. Sentähden minä, kun en enää
jaksanut kestää kauemmin, lähetinkin
tiedustelemaan teidän uskoanne, ettei vain
kiusaaja liene teitä kiusannut ja meidän
vaivannäkömme mennyt hukkaan, fh. 2:16.
6. Mutta nyt, kun Timoteus tuli teidän
tyköänne meidän tykömme ja toi meille
ilosanoman teidän uskostanne ja
rakkaudestanne ja siitä, että te aina pidätte meitä
rakkaassa muistossa ikävöiden meitä
nähdäksenne niinkuin mekin teitä: ap.t.i8:5.
1 Tess. 2:17.
7. sentähden olemme teidän
uskostanne, veljet, saaneet lohdutusta teihin
nähden kaikessa hädässämme ja
ahdistuksessamme;
8. sillä nyt me elämme, jos te seisotte
lujina Herrassa.
9. Kuinka voimmekaan kyllin kiittää
Jumalaa teidän tähtenne kaikesta siitä
ilosta, mikä meillä teistä on Jumalamme
edessä!
10. Öin ja päivin me mitä hartaimmin
rukoilemme saadaksemme nähdä teidän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
