Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Uudessa Testamentissa esiintyvät painot, rahat ja mitat - Selitys tekstissä esiintyvien hakasten merkityksestä ja niistä värssyistä, joita tekstissä ei ole
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
UUDESSA TESTAMENTISSA ESIINTYVÄT PAINOT, RAHAT JA MITAT
(Rahojen arvo laskettu Suomen kultamarkan alkuperäisen arvon mukaan.)
Astia, kreikankielellä batos, Luuk. 16: 6, oli
noin 40 litraa.
Denari, roomalainen raha, oli oikeastaan noin
markan, mutta keisari Neron aikana tuskin
40 pennin arvoinen. Matt. 18: 28 ja muualla.
Hopearaha, 1) kreikankielellä drakhmee, noin
markan arvoinen raha, Luuk. 15: 8, 9. 2)
kreikankielellä stateer, oli noin 3 markan
arvoinen, Matt. 17: 27. 3) kreikankielellä
ar-gyrion, merkitsee: hopea, hopearaha; 30
hopearahaa, Matt. 26: 15. 27: 3, 9, arvellaan
vastanneen noin 100 Smk. Tämä sana
esiintyy myös Ap. t. 19: 19, siinä mainitut 50,000
hopearahaa vastasivat noin 46,500 Smk.
Koiniks-mitta, vastasi yhtä päiväannosta jyviä.
Ilm. 6: 6.
Kyynärä, kreikankielellä peekhys, Matt. 6: 27.
Luuk. 12: 25. Ilm. 21: 17.
Leiviskä, 1) kreikankielellä talantiaios,
oikeastaan talentinpainoinen. Talentti oli 21,25—
53,12 kiloa. Ilm. 16: 21. 2) kreikankielellä
ta-lanton, oikeastaan saman suuruinen paino
kuin edellinen, sitten raha, noin 5,600 Smk.
Matt. 18: 24. 25: 15, 16, 17, 18, 20, 22, 24,
25, 28. 3) kreikankielellä mnaa, oli noin 100
Smk. Luuk. 19: 13, 16, 18, 20, 24, 25.
Mitta, kreikankielellä metreetees, Joh. 2: 6, oli
noin 40 litraa.
Naula, kreikankielellä litra, roomalainen paino,
noin 327 grammaa, Joh. 12: 3. Sata naulaa,
Joh. 19: 39, oli siis noin 32 kiloa.
Penni, kreikankielellä kodrantees, neljäsosa
ässiä, kaksi leptonia, oli vähän enemmän kuin
meidän penni, Mark. 12: 42. (Matt. 5: 26 on
sana kodrantees suomennettu sanalla ropo.)
Ropo, 1) kreikankielellä lepton, oli pienin
kreikkalainen raha, noin puolen pennin arvoinen,
Mark. 12: 42. Luuk. 12: 59. 21: 2. 2)
kreikankielellä assarion, oikeastaan roomalainen
assi, sitten jokainen pieni raha, Matt. 10: 29.
Luuk. 12: 6. 3) kreikankielellä kodrantees
Matt. 5: 26.
Sapatinmatka, kreikankielellä hodos sabbatuu,
oli se matka, joka juutalaisen oli lupa
kulkea sapattina. Se oli 6 stadionia eli vähän yli
kilometrin, Ap. t. 1: 12.
Temppelivero, kreikankielellä didrakhmon,
vastasi noin kahta markkaa, Matt. 17: 24.
Tynnyri, kreikankielellä koros, lienee ollut 394
litraa, Luuk. 16: 7.
Vakomitta, kreikankielellä stadion oli 192
metriä, Matt. 14: 24. 60 vakomittaa, Luuk. 24:
13, oli siis 11,52 kilometriä; 25 tai 30
vakomittaa, Joh. 6:19, 4,80tai 5,76 kilometriä; 15
vakomittaa, Joh. 11-.18,2,88 kilometriä. Sana
esiintyy vielä Ilm. 14: 20. 21: 16.
Virsta, kreikankielellä milion, oikeastaan 1000
askelta, sitten pysyvä mitta, noin 1,55
kilometriä, Matt. 5: 41.
SELITYS TEKSTISSÄ ESIINTYVIEN HAKASTEN MERKITYKSESTÄ
JA NIISTÄ VÄRSSYISTÄ, JOITA TEKSTISSÄ EI OLE
Hakaset [ J, joita on Matt. 6: 13 ja Luuk. 11: 2, 4, merkitsevät, että niiden sisällä olevia sanoja
ei ole vanhimmissa ja luotettavimmiksi tunnetuissa tekstilähteissä. Samasta syystä ei
tekstissä ole seuraavia värssyjä: Matt. 17: 21. 18: 11. 23: 14. Mark. 9: 44, 46. 11: 26. 15: 28. Luuk.
17: 36. 23: 17. Joh. 5: 4. Ap. t. 8: 37. 15: 34. 24: 7. 28: 29.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
