Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ensimmäinen Mooseksen Kirja - 12 luku - 13 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10 Ensimmäinen Mooseksen Kirja 9. 10. 11.
17
2. Niin minä teen sinusta suuren
kansan,
siunaan sinut ja teen sinun nimesi
suureksi,
ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
3. Ja minä siunaan niitä, jotka sinua
siunaavat,
ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat,
ja sinussa tulevat siunatuiksi
kaikki sukukunnat maan päällä.»
1 Moos. 18: 18. 22:18. 26: 4. 28:14. Siir. 44: 21.
Ap. t. 3: 25. Gal. 3: 8,16.
4. Niin Abram lähti, niinkuin Herra oli
hänelle puhunut, ja Loot meni hänen
kanssansa. Abram oli Harranista lähtiessänsä
seitsemänkymmenen viiden vuoden
vanha.
5. Ja Abram otti vaimonsa Saarain ja
veljensä pojan Lootin sekä kaiken
omaisuuden, jonka he olivat koonneet, ja ne
palvelijat, jotka he olivat hankkineet
Har-ranissa, ja he lähtivät menemään
Kanaanin maahan. Ja he tulivat Kanaanin
maahan.
6. Ja Abram kulki maan läpi aina
Sike-min paikkakunnalle, Mooren tammelle
asti. Ja siihen aikaan kanaanilaiset asuivat
siinä maassa.
7. Silloin Herra ilmestyi Abramille ja
sanoi: »Sinun jälkeläisillesi minä annan
tämän maan». Niin hän rakensi sinne
alttarin Herralle, joka oli hänelle ilmestynyt.
1 Moos. 13:15. 5 Moos. 34: 4. Neli. 9: 8. Ap. t. 7: 5.
8. Sieltä hän siirtyi edemmäksi
vuoristoon, itään päin Beetelistä, ja pystytti teit
tansa, niin että Beetel oli lännessä ja Ai
idässä, ja hän rakensi sinne alttarin
Herralle ja huusi avuksi Herran nimeä.
1 Moos. 4: 26.
9. Ja sieltä Abram lähti ja vaelsi yhä
edemmäksi Etelämaahan päin.
10. IViin tuli nälänhätä maahan, ja
Abram meni Egyptiin, asuakseen siellä
jonkun aikaa, sillä nälänhätä maassa oli
kova.
11. Ja kun hän lähestyi Egyptiä, puhui
hän vaimollensa Saaraille: »Katso, minä
tiedän, että sinä olet kaunis nainen.
12. Kun egyptiläiset saavat nähdä
sinut, niin he sanovat: ’Hän on hänen
vaimonsa’, ja tappavat minut, mutta
antavat sinun elää.
13. Sano siis olevasi minun sisareni,
että minun kävisi hyvin sinun tähtesi ja
minä sinun takiasi saisin jäädä henkiin.»
1 Moos. 20: 2 s. 26: 7 s.
14. Kun Abram tuli Egyptiin, näkivät
egyptiläiset, että Saarai oli hyvin kaunis
nainen.
15. Ja kun faraon ruhtinaat olivat
nähneet hänet, ylistelivät he häntä faraolle;
ja vaimo vietiin faraon hoviin.
16. Ja Abramia hän kohteli hyvin hänen
tähtensä. Ja hän sai pikkukarjaa,
raavas-karjaa ja aaseja, palvelijoita ja
palvelijattaria, aasintammoja ja kameleja.
17. Mutta Herra antoi kovien
vitsausten kohdata faraota ja hänen hoviansa
Saarain, Abramin vaimon, tähden, ps. 105:14 s.
18. Silloin farao kutsui Abramin
luoksensa ja sanoi: »Mitä olet minulle tehnyt?
Miksi et ilmoittanut minulle, että hän on
sinun vaimosi?
19. Miksi sanoit: ’Hän on minun sisareni’,
niin että minä otin hänet vaimokseni?
Katso, tässä on vaimosi, ota hänet ja mene.»
20. Ja farao antoi hänestä käskyn
miehillensä, että he saattaisivat hänet pois,
hänet ja hänen vaimonsa sekä kaiken,
mitä hänellä oli.
13 LUKU.
Aabraham ja Loot eroavat toisistaan.
Niin Abram lähti pois Egyptistä, hän ja
hänen vaimonsa ja kaikki, mitä
hänellä oli, ja Loot hänen kanssaan,
Etelämaahan.
2. Abram oli hyvin rikas: hänellä oli
karjaa, hopeata ja kultaa.
3. Ja hän vaelsi, kulkien
levähdyspaikasta toiseen, Etelämaasta Beeteliin asti, aina
siihen paikkaan, missä hänen majansa oli
ensi kerralla ollut, Beetelin ja Ain välillä,
1 Moos. 12: 8.
4. siihen paikkaan, johon hän ennen oli
rakentanut alttarin; ja Abram huusi siinä
avuksi Herran nimeä.
5. Ja myöskin Lootilla, joka vaelsi
Abramin kanssa, oli pikkukarjaa,
raavaskar-jaa ja telttoja.
6. Eikä maa riittänyt heidän asuakseen
yhdessä, sillä heillä oli paljon omaisuutta,
niin etteivät voineet yhdessä asua.
7. Niin syntyi riitaa Abramin
karjapaimenten ja Lootin karjapaimenten välillä.
Ja siihen aikaan asuivat siinä maassa
kanaanilaiset ja perissiläiset.
8. Silloin Abram sanoi Lootille: »Älköön
olko riitaa meidän välillämme, minun ja
sinun, älköönkä minun paimenteni ja sinun
paimentesi välillä, sillä olemmehan
veljeksiä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
