Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tuomarien Kirja - 8 luku - 9 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Tuomarien Kirja 5. 6.
tivät siihen kukin saaliiksi saamansa
ne-närenkaan.
26. Ja hänen pyytämänsä kultaiset
ne-närenkaat painoivat tuhat seitsemänsataa
kultasekeliä, lukuunottamatta niitä
puo-likuukoruja, korvarenkaita ja
purppura-vaatteita, joita midianilaisten kuninkaat
olivat kantaneet, ja heidän kameliensa
kaulavitjoja.
27. Ja Gideon valmisti niistä kasukan,
jonka hän sijoitti kaupunkiinsa Ofraan, ja
koko Israel kulki haureudessa siellä sen
jäljessä. Ja se tuli ansaksi Gideonille ja
hänen perheellensä. 2 moos. 28:4, e, 28.
Tuom. 17: 5.
28. Niin täytyi Midianin nöyrtyä
israelilaisten edessä, eikä se enää nostanut
päätänsä. Ja maassa oli rauha
neljäkymmentä vuotta, niin kauan kuin Gideon eli.
Tuom. 3: 11.
29. Ja Jerubbaal, Jooaan poika, meni ja
jäi asumaan taloonsa.
30. Ja Gideonilla oli
seitsemänkymmentä poikaa, jotka olivat lähteneet hänen
kupeistansa; sillä hänellä oli monta vaimoa.
31. Ja myös hänen sivuvaimonsa, joka
hänellä oli Sikemissä, synnytti hänelle
pojan, ja hän antoi tälle nimen Abimelek.
32. Ja Gideon, Jooaan poika, kuoli
päästyään korkeaan ikään, ja hänet
haudattiin isänsä Jooaan hautaan abieserilaisten
Ofraan.
33. Mutta kun Gideon oli kuollut, niin
israelilaiset lähtivät jälleen haureudessa
kulkemaan baalien jäljessä ja ottivat
Baal-Beritin* jumalaksensa. Tuom. 2:11. 9:4.
34. Eivätkä israelilaiset enää muistaneet
Herraa, Jumalaansa, joka oli pelastanut
heidät kaikkien heidän vihollistensa
käsistä, jotka asuivat heidän ympärillään.
35. Eivät he myöskään tehneet
Jerub-baalin, Gideonin, perheelle laupeutta
kaiken sen hyvän tähden, mitä hän oli
tehnyt Israelille. Tuom. 9: 5 s.
9 LUKU.
Abimelek tulee kuninkaaksi. Jootamin vertaus.
Abimelekin taistelut ja kuolema.
Mutta Abimelek, Jerubbaalin poika,
meni Sikemiin äitinsä veljien luo ja
puhui heille sekä kaikille, jotka olivat sukua
hänen äitinsä isän perheelle, ja sanoi:
Tuom. 8: 30 s.
2 »Puhukaa kaikkien Sikemin miesten
kuullen: Kumpi teille on parempi, sekö,
* Nimi merkitsee: liiton Baal.
25")
että teitä hallitsee seitsemänkymmentä
miestä, kaikki Jerubbaalin pojat, vai että
teitä hallitsee yksi mies? Ja muistakaa,
että minä olen teidän luutanne ja lihaanne.»
3. Niin hänen äitinsä veljet puhuivat
hänen puolestaan kaikkien Sikemin
miesten kuullen kaiken tämän. Ja heidän
sydämensä taipui Abimelekin puolelle, sillä
he sanoivat: »Hän on meidän veljemme».
4. Ja he antoivat hänelle
seitsemänkymmentä hopeasekeliä Baal-Beritin
temppelistä. Niillä Abimelek palkkasi
tyhjäntoimittajia ja huikenteli joita, ja ne
seurasivat häntä. Tuom. 8:33.
5. Sitten hän lähti isänsä taloon Ofraan
ja surmasi veljensä, Jerubbaalin pojat,
seitsemänkymmentä miestä, saman kiven
päällä; mutta Jootam, Jerubbaalin
nuorin poika, jäi henkiin, sillä hän oli
piiloutunut.
6. Sen jälkeen kokoontuivat kaikki
Sikemin miehet ja koko Millon väki, ja he
menivät ja tekivät Abimelekin
kuninkaaksi Muistomerkkitammen luona, joka on
Sikemissä, Joos. 24: 25 s.
7. Kun se kerrottiin Jootamille, niin hän
meni, asettui seisomaan Garissimin vuoren
laelle ja korotti äänensä, huusi ja sanoi
heille: »Kuulkaa minua, te Sikemin
miehet, että Jumalakin kuulisi teitä.
5 Moos. 11: 29 s.
8. Puut lähtivät voitelemaan itsellensä
kuningasta.
Ja he sanoivat öljypuulle:
’Ole sinä meidän kuninkaamme’.
9. Mutta öljypuu vastasi heille:
’Jättäisinkö lihavuuteni,
josta jumalat ja ihmiset minua ylistävät,
mennäkseni huojumaan ylempänä muita
puita!’
10. Niin puut sanoivat viikunapuulle:
’Tule sinä ja ole meidän kuninkaamme’.
11. Mutta viikunapuu vastasi heille:
’Jättäisinkö makeuteni ja hyvät antimeni,
mennäkseni huojumaan ylempänä muita
puita!’
12. Niin puut sanoivat viinipuulle:
’Tule sinä ja ole meidän kuninkaamme’.
13. Mutta viinipuu vastasi heille:
’Jättäisinkö mehuni,
joka saa jumalat ja ihmiset iloisiksi,
mennäkseni huojumaan ylempänä muita
puita!’ Ps. 104:15.
14. Niin kaikki puut sanoivat
orjantappuralle:
’Tule sinä ja ole meidän kuninkaamme’.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
