Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Tuomarien Kirja - 14 luku - 15 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
266
Tuomarien Kirja 10. 11.
katsomaan leijonan raatoa, ja katso,
leijonan ruumiissa oli mehiläisparvi ja
hunajaa.
9. Ja hän kaapi hunajan kouriinsa ja
kulki edelleen ja söi sitä. Niin hän tuli
isänsä ja äitinsä luo ja antoi heille, ja he
söivät. Mutta hän ei sanonut heille, että
oli kaapinut hunajan leijonan ruumiista.
10. Sitten hänen isänsä meni naisen luo,
ja Simson laittoi siellä pidot, sillä niin oli
nuorten miesten tapa.
11. Mutta kun he näkivät hänet,
valitsivat he kolmekymmentä sulhaspoikaa
olemaan hänen kanssaan.
12. Niin Simson sanoi heille: »Minä
panen teille arvoituksen; jos selitätte sen
minulle seitsemän pitopäivän kuluessa ja
arvaatte oikein, niin minä annan teille
kolmekymmentä aivinapaitaa ja
kolmekymmentä juhlapukua.
13. Mutta ellette voi sitä minulle
selittää, niin te annatte minulle
kolmekymmentä aivinapaitaa ja kolmekymmentä
juhlapukua.» Ja he sanoivat hänelle: »Lausu
arvoituksesi, että saamme sen kuulla».
14. Silloin hän sanoi heille:
»Lähti syötävä syömäristä,
lähti väkevästä makea».
Mutta he eivät voineet kolmeen päivään
selittää arvoitusta.
15. Seitsemäntenä päivänä he sanoivat
Simsonin vaimolle: »Viekoittele miehesi
selittämään meille arvoitus, muuten me
poltamme sinut ja sinun isäsi talon tulella.
Oletteko kutsuneet meidät tänne
köyh-dyttääksenne meitä, vai kuinka?»
16. Niin Simsonin vaimo ahdisti häntä
itkullaan ja sanoi: »Sinähän vihaat minua
etkä rakasta; sinä olet pannut
arvoituksen minun kansalaisilleni etkä selitä sitä
minulle». Mutta hän vastasi hänelle: »En
ole selittänyt sitä edes isälleni enkä
äidilleni, sinulleko sen selittäisin!»
17. Niin hän ahdisti häntä itkullaan ne
seitsemän päivää, j otka heidän pitonsa
kestivät. Mutta seitsemäntenä päivänä
Simson selitti hänelle, koska vaimo häntä
ahdisti. Ja vaimo selitti arvoituksen
kansalaisilleen.
18. Niin kaupungin miehet sanoivat
hänelle seitsemäntenä päivänä, ennenkuin
aurinko laski:
»Mikä on makeampaa kuin hunaja,
ja mikä leijonaa väkevämpi?»
Hän vastasi heille:
»Ellette olisi kyntäneet minun vasikallani,
ette olisi arvoitustani arvanneet».
19. Silloin Herran henki tuli häneen, ja
hän meni Askeloniin, löi siellä kuoliaaksi
kolmekymmentä miestä, otti heiltä
vaatteet ja antoi juhlapuvut arvoituksen
selittäjille. Ja hänen vihansa syttyi, ja hän
meni isänsä kotiin. Tuom. 13:25.
20. Mutta Simsonin vaimo joutui sille
sulhaspojista, joka oli ollut yljän
ystävänä.
15 LUKU.
Simsonin kosto. Hänen urotyönsä Lehissä.
Jonkun ajan kuluttua,
nisunleikkuuaika-na, tuli Simson katsomaan vaimoansa,
tuomisinaan vohla, ja sanoi: »Minä menen
vaimoni luo sisähuoneeseen». Mutta
tämän isä ei sallinut hänen mennä,
2. vaan sanoi: »Minä tosiaankin luulin,
että olit ruvennut vihaamaan häntä, ja
annoin hänet sinun sulhaspojallesi.
Mutta onhan hänen nuorempi sisarensa häntä
kauniimpi, sinä saat hänet toisen sijaan.»
Tuom. 14: 20.
3. Mutta Simson vastasi heille: »Nyt
minä en tule syynalaiseksi filistealaisista,
vaikka teenkin heille pahaa».
4. Niin Simson meni ja pyydysti
kolmesataa kettua. Ja hän otti tulisoihtuja,
sitoi aina kaksi häntää yhteen ja asetti
tulisoihdun kunkin häntäparin väliin.
5. Sitten hän sytytti tulisoihdut ja
päästi ketut menemään filistealaisten
viljapeltoihin; näin hän sytytti palamaan sekä
kuhilaat että kasvavan viljan, viinitarhat ja
öljypuut.
6. Niin filistealaiset kysyivät: »Kuka
tämän on tehnyt?» Vastattiin: »Simson,
timnalaisen vävy, koska tämä otti hänen
vaimonsa ja antoi sen hänen
sulhaspojalleen». Niin filistealaiset menivät ja
polttivat sekä vaimon että hänen isänsä
tulessa. Tuom. 14:15.
7. Mutta Simson sanoi heille: »Koska te
näin teette, niin totisesti minä en lakkaa,
ennenkuin olen kostanut teille».
8. Ja hän pieksi heitä pahasti kupeisiin
jos kinttuihinkin. Sitten hän meni ja
asettui asumaan Eetamin kallioluolaan.
9. Silloin filistealaiset lähtivät
liikkeelle, leiriytyivät Juudaan ja levittäytyivät
Lehin tienoille.
10. Ja Juudan miehet kysyivät: »Miksi
te olette tulleet meitä vastaan?» He vas-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
