Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ensimmäinen Samuelin Kirja - 19 luku - 20 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ensimmäinen Samuelin Kirja 20. 21. 22.
300
nä olet minut näin pettänyt ja olet
päästänyt minun vihamieheni pelastumaan?»
Miikal vastasi Saulille: »Hän sanoi
minulle: ’Päästä minut, muutoin minä surmaan
sinut’».
18. Kun Daavid oli paennut ja
pelastunut, meni hän Samuelin luo Raamaan ja
kertoi hänelle kaikki, mitä Saul oli hänelle
tehnyt. Ja hän ja Samuel menivät
Naa-jotiin ja jäivät sinne.
19. Ja Saulille ilmoitettiin: »Katso,
Daavid on Raaman Naajotissa».
20. Niin Saul lähetti miehiä ottamaan
Daavidia. Mutta kun he näkivät
profeettain joukon hurmoksissa ja Samuelin
seisovan johtamassa heitä, tuli Jumalan
henki Saulin miehiin, niin että hekin joutuivat
hurmoksiin. i sam. io: 10 s.
21. Kun se ilmoitettiin Saulille, lähetti
hän toiset miehet; mutta hekin joutuivat
hurmoksiin. Ja Saul lähetti vielä
kolmannet miehet, mutta hekin joutuivat
hurmoksiin.
22. Silloin hän itse lähti Raamaan. Ja
kun hän tuli sen suuren vesisäiliön luo,
joka on Seekussa, kysyi hän: »Missä ovat
Samuel ja Daavid?» Hänelle vastattiin:
»He ovat Raaman Naajotissa».
23. Mutta kun hän oli menossa sinne,
Raaman Naajotiin, tuli Jumalan henki
hä-neenkin, niin että hän kulki hurmoksissa,
kunnes tuli Raaman Naajotiin.
24. Silloin hänkin riisui vaatteensa ja
joutui hurmoksiin Samuelin edessä; ja hän
kaatui maahan ja makasi alastonna koko
sen päivän ja koko sen yön. Sentähden on
tapana sanoa: »Onko Saulkin profeettain
joukossa?» 1 Sam. 10: 12.
20 LUKU.
Joonatanin ja Daavidin sopimus ja liitto.
Mutta Daavid pakeni Raaman
Naajo-tista, tuli ja puhui Joonatanille:
»Mitä minä olen tehnyt? Mitä vääryyttä,
mitä syntiä minä olen tehnyt sinun isääsi
vastaan, kun hän väijyy henkeäni?»
2. Tämä vastasi hänelle: »Pois se! Et
sinä kuole. Katso, isäni ei tee mitään,
suurta eikä pientä, ilmoittamatta
minulle. Miksi sitten isäni salaisi minulta
tämän? Ei ole niin.»
3. Mutta Daavid vielä vakuutti vannoen
ja sanoi: »Isäsi tietää, että minä olen
saanut armon sinun silmiesi edessä;
sentähden hän ajattelee: ’Älköön Joonatan
saako tietää tätä, ettei hän tulisi
murheelliseksi’. Mutta niin totta kuin Herra elää
ja niin totta kuin sinä itse elät: on vain
askel minun ja kuoleman välillä.»
4. Niin Joonatan sanoi Daavidille:
»Mitä sinä vain lausut toivovasi, sen minä
sinulle teen».
5. Daavid sanoi Joonatanille: »Katso,
huomenna on uusikuu, ja minun pitäisi
istua aterioimassa kuninkaan kanssa;
mutta salli minun mennä ja kätkeytyä ulos
kedolle ylihuomeniltaan asti.
4 Moos. 10: 10. 28: 11 s. Ps. 81: 4.
6. Jos isäsi kaipaa minua, niin sano:
’Daavid pyysi minulta, että saisi käväistä
kaupungissaan Beetlehemissä, sillä koko
suvulla on siellä jokavuotiset teurasuhrit’.
7. Ja jos hän sanoo: ’Hyvä on’, niin voi
palvelijasi olla rauhassa. Mutta jos hän
vihastuu, niin tiedä, että hänellä on paha
mielessä.
8. Tee siis laupeus palvelijallesi, koska
olet ottanut palvelijasi Herran liittoon
kanssasi. Mutta jos minussa on vääryys,
niin surmaa sinä minut; sillä miksi sinä
veisit minut isäsi eteen?» 1 sam. 18:3 s. 23:18.
9. Joonatan sanoi: »Pois se! Jos
huomaan, että minun isälläni on paha
mielessä sinua vastaan, niin minä sen
varmasti sinulle ilmoitan.»
10. Mutta Daavid sanoi Joonatanille:
»Kunpa sitten joku ilmoittaisi minulle,
antaako isäsi sinulle kovan vastauksen».
11. Joonatan sanoi Daavidille: »Tule,
menkäämme ulos kedolle». Niin he
menivät molemmat ulos kedolle.
12. Ja Joonatan sanoi Daavidille:
»Minä vakuutan Herran, Israelin Jumalan,
kautta, että koetan huomenna tai
ylihuomenna tähän aikaan päästä selville
isästäni; ja jos Daavidin asiat ovat hyvin,
niin minä varmasti lähetän siitä tiedon ja
ilmoitan sen sinulle.
13. Herra rangaiskoon Joonatania nyt
ja vasta, jollen minä, jos isäni mielii tehdä
sinulle pahaa, ilmoita sitä sinulle ja
päästä sinua menemään rauhassa. Herra
olkoon sinun kanssasi, niinkuin hän on ollut
minun isäni kanssa.
14. Etkö sinäkin, jos minä silloin vielä
elän, etkö sinäkin tee Herran laupeutta
minulle, niin ettei minun tarvitse kuolla?
15. Ethän koskaan kiellä laupeuttasi
minun suvultani, et silloinkaan, kun
Herra hävittää Daavidin vihamiehet kaikki
tyynni maan päältä?»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
