- Project Runeberg -  Raamattu / Vanha Testamentti (1933) /
375

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ensimmäinen Kuningasten Kirja - 22 luku

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

374 Ensimmäinen Kuningasten Kirja 13. 14.

375

sellensä rautasarvet ja sanoi: »Näin sanoo
Herra: Näillä sinä pusket aramilaisia,
kunnes teet heistä lopun».

12. Ja kaikki profeetat ennustivat
samalla tavalla, sanoen: »Mene Gileadin
Raa-motiin, niin sinä saat voiton; Herra antaa
sen kuninkaan käsiin».

13. Ja sanansaattaja, joka oli mennyt
kutsumaan Miikaa, puhui hänelle sanoen:
»Katso, kaikki profeetat ovat yhdestä
suusta luvanneet kuninkaalle hyvää;
olkoon sinun sanasi heidän sanansa
kaltainen, ja lupaa sinäkin hyvää».

14. Mutta Miika vastasi: »Niin totta kuin
Herra elää, sen minä puhun, minkä Herra
minulle sanoo». 4Moos.22:38.

15. Kun hän tuli kuninkaan eteen,
sanoi kuningas hänelle: »Miika, onko meidän
lähdettävä sotaan Gileadin Raamotiin vai
oltava lähtemättä?» Hän vastasi hänelle:
»Lähde, niin saat voiton; Herra antaa sen
kuninkaan käsiin».

16. Mutta kuningas sanoi hänelle:
»Kuinka monta kertaa minun on vannotettava
sinua, ettet puhu minulle muuta kuin
totuutta Herran nimessä?»

17. Silloin hän sanoi:

»Minä näin koko Israelin hajallaan
vuorilla

niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.
Ja Herra sanoi: ’Näillä ei ole isäntää;
palatkoot he kukin rauhassa kotiinsa’.»

4 Moos. 27:17. Matt. 9: 36.

18. Niin Israelin kuningas sanoi
Joosa-fatille: »Enkö minä sanonut sinulle, ettei
tämä koskaan ennusta minulle hyvää,
vaan aina pahaa?»

19. Mutta hän sanoi: »Kuule siis
Herran sana: Minä näin Herran istuvan
istuimellansa ja kaiken taivaan joukon
seisovan hänen edessään, hänen oikealla ja
vasemmalla puolellansa.

20. Ja Herra sanoi: ’Kuka viekoittelisi
Ahabin lähtemään sotaan, että hän
kaatuisi Gileadin Raamotissa?’ Mikä vastasi
niin, mikä näin.

21. Silloin tuli henki ja asettui Herran
eteen ja sanoi: ’Minä viekoittelen hänet’.
Herra kysyi häneltä: ’Miten?’ jobi:6.

22. Hän vastasi: ’Minä menen valheen
hengeksi kaikkien hänen profeettainsa
suuhun’. Silloin Herra sanoi: ’Saat
viekoitella, siihen sinä pystyt; mene ja tee niin*.

23. Katso, nyt Herra on pannut
valheen hengen kaikkien näiden sinun pro-

feettaisi suuhun, sillä Herra on päättänyt
sinun osaksesi onnettomuuden.»

24. Silloin astui esille Sidkia, Kenaanan
poika, löi Miikaa poskelle ja sanoi: »Mitä
tietä Herran henki on poistunut minusta
puhuakseen sinun kanssasi?»

25. Miika vastasi: »Sen saat nähdä sinä
päivänä, j ona kulj et huoneesta huoneeseen
piiloutuaksesi». i Kun. 20:30.

26. Mutta Israelin kuningas sanoi: »Ota
Miika ja vie hänet takaisin Aamonin,
kaupungin päällikön, ja Jooaan, kuninkaan
pojan, luo.

27. Ja sano: ’Näin sanoo kuningas:
Pankaa tämä vankilaan ja elättäkää häntä
vaivaisella vedellä ja leivällä, kunnes
minä palaan voittajana takaisin’.»

28. Miika vastasi: »Jos sinä palaat
voittajana takaisin, niin ei Herra ole puhunut
minun kauttani». Ja hän sanoi vielä:
»Kuulkaa tämä, kaikki kansat». Miika 1: 2.

29. Niin Israelin kuningas ja Joosafat,
Juudan kuningas, menivät Gileadin
Raamotiin.

30. Ja Israelin kuningas sanoi
Joosa-fatille: »Täytyypä pukeutua
tuntemattomaksi, kun käy taisteluun, mutta ole sinä
omissa vaatteissasi». Ja Israelin kuningas
pukeutui tuntemattomaksi ja kävi
taisteluun.

31. Mutta Aramin kuningas oli
käskenyt sotavaunujen päälliköitä, joita hänellä
oli kolmekymmentä kaksi, sanoen: »Älkää
ryhtykö taisteluun kenenkään muun
kanssa, olkoon alempi tai ylempi, kuin
ainoastaan Israelin kuninkaan kanssa».

1 Kun. 20:16, 24.

32. Kun sotavaunujen päälliköt näkivät
Joosafatin, ajattelivat he: »Tuo on
varmaankin Israelin kuningas», ja kääntyivät
hyökkäämään häntä vastaan. Silloin
Joosafat huusi.

33. Kun sotavaunujen päälliköt
näkivät, ettei se ollutkaan Israelin kuningas,
vetäytyivät he hänestä pois.

34. Mutta eräs mies, joka oli
jännittänyt jousensa ja ampui umpimähkään,
satutti Israelin kuningasta vyöpanssarin ja
rintahaarniskan väliin. Niin tämä sanoi
vaunujensa ohjaajalle: »Käännä vaunut
ja vie minut pois sotarinnasta, sillä minä
olen haavoittunut». 1 Kun. 20:42.

35. Mutta kun taistelu sinä päivänä
yltyi yltymistään, jäi kuningas seisomaan
vaunuihinsa, päin aramilaisia. Illalla hän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:48:04 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/raamattu/vt1933/0375.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free