Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Nehemia - 4 luku - 5 luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Nehemia 2. 3.
491
9 (3). Niin me rukoilimme
Jumalaamme ja asetimme vartijat heitä vastaan,
suojelemaan itseämme heiltä päivin ja
öin.
10 (4). Mutta Juuda sanoi:
»Taakankantajani voima raukeaa, ja soraa on ylen
paljon; me emme jaksa rakentaa muuria».
11 (5). Ja meidän vastustajamme
sanoivat: »Ennenkuin he tietävät tai
huomaavat, me tulemme heidän keskellensä ja
tapamme heidät ja lopetamme työn».
12 (6). Mutta kun heidän
läheisyydessään asuvat juutalaiset tulivat ja sanoivat
meille joka taholta kymmenenkin kertaa:
»Vetäytykää meidän luoksemme»,
13 (7). silloin minä asetin kansan
muurin taakse, alempiin ja suojattomiin
paikkoihin, asetin heidät sukukunnittain
asemiinsa miekkoineen, keihäineen ja
jousineen.
14 (8). Ja katsastettuani kaiken minä
nousin ja sanoin ylimyksille ja esimiehille
ja muulle kansalle: »Älkää peljätkö heitä;
muistakaa suurta ja peljättävää Herraa,
ja taistelkaa veljienne, poikienne ja
tyttä-rienne, vaimojenne ja kotienne puolesta».
4 Moos. 14: 9. 5 Moos. 1: 21. 20: 3 s.
15 (9). Sitten kuin vihollisemme olivat
kuulleet, että me olimme saaneet tietää
asian ja että Jumala oli tehnyt heidän
hankkeensa tyhjäksi, palasimme me
kaikki takaisin muurille, itsekukin työhönsä.
16 (io). Siitä päivästä alkaen teki
toinen puoli minun palvelijoitani työtä, ja
toinen puoli oli asestettuna keihäillä,
kilvillä, jousilla ja rintahaarniskoilla; ja
päämiehet seisoivat kaikkien niiden
juutalaisten takana,
17 (n), jotka rakensivat muurilla.
Nekin, jotka kantoivat taakkoja ja
kuljettivat kuormia, tekivät toisella kädellänsä
työtä ja toisessa pitivät keihästä.
18 (12). Ja rakentajilla oli kullakin
miekka sidottuna vyöllensä heidän
rakentaessaan; ja torvensoittaja seisoi minun
vieressäni.
19 (is). Minä sanoin ylimyksille,
esimiehille ja muulle kansalle: »Työ on suuri ja
laaja, ja me olemme muurilla
hajallamme, kaukana toisistamme.
20 (14). Missä kuulette torven soivan,
sinne kokoontukaa meidän luoksemme.
Meidän Jumalamme sotii meidän
puolestamme.» 2 Moos. 14: 14, 25. 5 Moos. 1: 30. 3: 22.
21 (15). Näin me siis teimme työtä, ja
toinen puoli väkeä oli asestettuna keihäillä
päivänkoitosta siihen asti, kunnes tähdet
tulivat näkyviin.
22 (16). Siihen aikaan minä myös sanoin
kansalle: »Kukin jääköön palvelijöineen
yöksi Jerusalemiin, että he olisivat
meidän apunamme yöllä vartioimassa ja
päivällä työssä».
23 (17). Emmekä me, en minä, eivät
minun veljeni ja palvelijani eivätkä ne
vartijat, jotka minua seurasivat, riisuneet
vaatteitamme. Kullakin keihäs ja vettä.
5 LUKU.
Köyhä kansa saa takaisin rikkaille
panttaamansa omaisuuden ja velkansa anteeksi.
Nehemian uhraavaisuus.
Mutta rahvas ja heidän vaimonsa
nostivat suuren huudon juutalaisia
veljiänsä vastaan.
2. Muutamat sanoivat: »Meitä, meidän
poikiamme ja tyttäriämme on paljon.
Meidän täytyy saada viljaa, että meillä
olisi mitä syödä pysyäksemme hengissä.»
3. Toiset sanoivat: »Peltomme,
viinitarhamme ja talomme meidän täytyy
pantata saadaksemme viljaa nälkäämme».
4. Toiset sanoivat: »Meidän on
täytynyt kuninkaan veroihin lainata rahaa
peltojamme ja viinitarhojamme vastaan.
5. Ovathan meidän ruumiimme
veljiemme ruumiitten veroiset ja lapsemme
heidän lastensa veroiset; ja katso, kuitenkin
meidän täytyy antaa poikamme ja
tyttäremme orjiksi, ja tyttäriämme on jo
annettukin orjuuteen, emmekä me voi sille
mitään, koska peltomme ja
viinitarhamme ovat toisten käsissä.»
6. Kun minä kuulin heidän
valituksensa ja nämä puheet, vihastuin minä kovin.
7. Ja harkittuani mielessäni tätä asiaa
minä nuhtelin ylimyksiä ja esimiehiä ja
sanoin heille: »Tehän kiskotte korkoa,
kukin veljeltänne». Sitten minä panin
toimeen suuren kokouksen heitä vastaan.
2 Moos. 22: 25. 3 Moos. 25: 36 s. 5 Moos. 23:19. Ps. 15: 5.
8. Ja minä sanoin heille: »Me olemme,
sen mukaan kuin olemme voineet,
ostaneet vapaiksi juutalaisia veljiämme,
jotka oli myyty pakanoille. Tekö nyt
myytte veljiänne, ja täytyykö heidän myydä
itsensä meille?» He olivat vaiti eivätkä
voineet vastata mitään.
9. Ja minä sanoin: »Ette te siinä tee
hyvin. Teidänhän tulisi vaeltaa meidän
Jumalamme pelossa jo pakanain, meidän
vihollistemme, häväistyksen tähden.
Jes. 52: 5. Hes. 36: 20 s. Room. 2: 24.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
