Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Lokakuu — Oktober - O. G.: Miten rakennan yksinkertaisen lähettäjän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 4 RADIO
77
aaltojen puhtaus — ne kaikki yhdessä sallivat
radiolähetyksessä suurempaa nopeutta kuin
muuten olisi mahdollista saavuttaa.
loniputki värähtelyn synnyttäjänä.
loniputken avulla, jota voidaan käyttää lä-
hettäjänä, vahvistajana ja detektorina, on lan-
gattoman lennättimen kehitys astunut huomat-
tavan askeleen kohti täydellisyyttään.
Varsinkin juuri lähettäjässä on sen vaikutus
ollut sangen suuri, koska sen avulla on voitu
ratkaista, miten yksinkertaisimmin voidaan
synnyttää jatkuvia aaltoja joiden frekvensiä
voi mielin määrin muutella, ja sen ohella kui-
tenkin säilyttää määrätyn korkeuden.
Tämän vuoksi voidaan viritystarkkuus san-
gen huomattavasti kohottaa ja vastaanottajan
resonanssi aivan tarkalleen hyväksikäyttää,
niin että pienelläkin lähetysenergialla tarpeelli-
sine vahvistajineen saavutetaan varsin huo-
mattava vaikutuspiiri.
Vielä voidaan putkilähettäjästä sanoa, että
se häiriöiden harvinaisuuden vuoksi on toistai-
seksi voittamaton.
Rakenne.
Ilmatyhjään lasiputkeen on kiinnitetty wol-
framlanka K, jonka paristo Bi saattaa hehku-
vaan tilaan.
Kuumasta wolframlangasta poistuu suurella
nopeudella elektrooneja, joita jokaisessa metal-
lissa esiintyy suuret määrät. Tätä ilmiötä voi-
daan verrata kiehuvasta vedestä nousevaan tai
muodostuvaan höyrypilveen, »elektroonipil-
veen», joka ympäröi hehkuvan langan.
Koska elektroonien lataus on neg., niin vie-
rovat ne toisiaan, samoin vaikuttaa myöskin
lankaa lähinnä oleva »elektroonipilvi» uusiin
langasta poistuviin elektrooneihin vierovasti ja
sen kautta estää niiden edelleen laajentumista
(n.s. tilalatausvaikutus) .
Uusi elektroonimuodostuminen voi tapahtua
vasta sitten, kun hehkulangan lämpötilan nou-
sun vuoksi elektroonit lisätyn paineen alaisina
erottuvat ja voittavat tilalatauksen vierovan
vaikutuksen.
Tämä ilmiö muuttuu aivan toiseksi heti, kun
elektroodi A yhdistetään paristoon B2 pos. na-
paan ja hehkulanka K muuttuu tämän yhdis-
tämisen vuoksi katoodiksi. Tässä on kui-
tenkin oletettava, että putki on aivan ilma-
tyhjä, niin että voimme jättää huomioonotta-
matta putkessa mahdollisesti löytyvät kaasu-
molekyylit.
Nyt vetää anoodi A muodostuneet elektroo-
nit suurella nopeudella puoleensa, ne luovutta-
vat latauksensa sille, ja anoodikehässä löytyvä
mittari näyttää, että putken läpi todellakin
kulkee virta.
Tällöin vaikuttaa anoodin puoleensaveto ku-
moavasti tilalatausvaikutukseen. Mitä suu-
rempi anoodijännitys on, sitä pienempi on tila-
latauksen vaikutus, kunnes lisääntyvä jännitys-
nousu sen kokonaan poistaa. Siis kaikki hehku-
langasta muodostuvat elektroonit siirtyvät
an oodiin ja mittari näyttää mahdollisimman
suuren virran.
Yllämainitussa putkessa ei ollut n.s. hilaa;
mitä se vaikuttaa putken toimintaan, selvenee
seuraavasta.
Katoodista anoodiin virtaavista elektroo-
neista joutuu osa hilan kosketukseen, jolle ne
luovuttavat osan neg. lataustaan, joten sekin
heikosti latautuu negatiivisesti.
Senvuoksi vaikuttaa sekin puolestaan viero-
vasti hehkulangasta poistuviin elektrooneihin
ja suurentaa tilalatauksen vaikutusta, niin että
anoodivirta laskee.
Jos hila vielä yhdistetään pariston neg. na-
Kuva 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
