Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 5—6. Marras—joulukuu — November—december - O. G.: Miten rakennan itselleni yksinkertaisen lähettäjän - Annonser
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
103
N:o 5—6
Lj sähkövirta ja synnyttää piirissä I värähte-
lyjä, jotka kuitenkin hetkisen kuluttua sam-
muisivat, ellemme voisi niitä siirtää muualle.
Itseinduktiokela Li toimii tässä välittäjänä,
s.t.s. se indusioi vastavärähtelykelan L2, joka
on kytketty katoodin ja hilan väliin ja synnyt-
tää asianmukaisesti valitun käämityssuuntansa
vuoksi induktiovirran, joka puolestaan lataa
hilan negatiivisesti. Tällöin laskee anoodivirta
ja se indusioi aivan uuden virran hilakelaan,
joka suunnaltaan on aivan päinvastainen ja
joka taasen puolestaan lataa hilan positiivisesti.
Tällöin nousee anoodivirta, joka indusioi ke-
laan L, virran, joka latauksensa vuoksi heikon-
taa anodivirtaa, kunnes se uudelleen nostaa
anoodivirran, tämä uudistuu aina jaksoittain,
jolloin piirissä I syntyy jatkuvia eli vaimenta-
mattomia värähtelyjä.
Putkien itseinduktion syntyminen vaatii kui-
tenkin seuraavan ehdon ja se on, että käämitys-
suunta vastavärähtelykelassa L2 on niin va-
littu, että siinä syntyvät induktiojännitykset
ovat siirtyneet jaksossaan 180° kelassa Lx ole-
viin jännityksiin nähden.
Jos hilaan johdetut jännitykset ovat korkeu-
deltaan, esim. irtokytkennän vuoksi, liian ma-
talia, korkeafrekvensivirta vaihtelee, jonka
putki synnyttää, kyllästysvirran maximi- ja
nolla-arvon välillä olevan keskiarvon tavoin
(kuv. .’)).
Mutta kun hilaläasaus sitävastoin vaihtelee
suurin määrin, niin kadottaa anoodivirta sinus-
muotonsa jamuuttuu hammasmaiseksi (kuv. 4).
Anoodivirran korkeus ei voi milloinkaan
nousta puolta »kyllästysvirtaa» korkeammaksi,
se pysyy siis aina = Jk/2, koska korkeimman-
kin positiivisen hilalatauksen alaisena ollen
»kyllästysvirta» pysyy samana. Samoin on
asianlaita anoodivirtaan nähden, joka aina py-
syy samana arvoltaan nollana, vaikkakin hilan
neg. latausta kuinkakin paljon lisättäisiin.
Kiinteämmässä yhdistyksessä olevien anoodi-
ja värähtelypiirin kesken esiintyy sisäpiirissä
monenlaisia häiritseviä yliaaltoja, joista kaksi-
jopa kolmikertaisella värähtelyluvulla varuste-
tut aallot ovat »prässättyjä».
Ylivärähtelyn, joka kuitenkin kasvavan pe-
rioodiluvun avulla voidaan vähentää, teho on
ainoastaan pieni prosenttiosa pohjavärähte-
lyistä, mutta kykenee se kuitenkin häiritse-
mään, jopa sangen tuntuvastikin, vastaväräh-
telyvastaanottoa, joka juuri on sangen herkkä
häiriöihin nähden. Kuitenkin voidaan nämä
häiriöt poistaa, jos ei aivan kokonaan, niin ai-
nakin osaksi, yhdistämällä lähettäjään n.s. väli-
piiri.
0. G.
(Jatkoa seuraa)
Kuva 3.
Kuva 4.
RADIO
RADIO-
VASTAANOTTAJAT
Radiokoneiden osia ja
tarpeita
OSAKEYHTIÖ
L M. ERICSSON
SUOMESSA
t
P. Esplanaadik. 25, Puhelimet 3 80 & 385
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
