Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 5—6. Marras—joulukuu — November—december - Uutisia radiomaailmasta — Nyheter från radiovärlden - O. G.: Katoodiputkien teoriasta ja historiikista - Annonser
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
110
työ menemästä hukkaan ja tuettaisiin Radiolaa
sen kunnossa pysymiseksi. Koska ennen pit-
kää tarvitsemme voimakkaamman kotimaisen
yleisradioaseman, niin olisi tämän tulevalle
toiminnalle eduksi, että se voisi lähteä val-
miilta pohjalta ja käyttää hyväkseen niitä ko-
kemuksia, joita Radiolassa on saatu.
Kunnioittaen
Radiolan Toimikunta.
Erik Ek. Sihteeri.
\ Katoodiputkien teoriasta ja \
\ historiikista. \
Radiotekniikan suurimpia välikappaleita on
juuri nykyaikainen kolmi-elektrooniputki. Sen
suuri merkitys perustuu juuri siihen, että sen
käyttämismahdollisuudet ovat kolmenlaiset.
Alkujaan toimittuaan ilmaisijana, toimii se ny-
kyään vahvistajana ja värähtelyjen synnyttä-
jänä. Erittäinkin juuri viimemainitun ominai-
suutensa vuoksi on se antanut koko radiotoi-
minnalle senkehityksen, kuin sillä nykyään on.
Eihän nykyään vielä tunneta muuta välikap-
paletta, jonka avulla voidaan täyttää radion
vaatimukset, — synnyttää aaltoja, joiden frek-
venssi on melkein muuttumaton ja korkeus aina
sama. Putkien kehittyminen nykyiselle asteel-
leen, ei ole vuosien tulos, vaan se on aikamme
lapsi, sillä sodan alkuvuosina eivät radion par-
haimmatkaan tuntijat olleet selvillä putkien
mahdollisuuksista. Vasta 1918
—1919 oltiin
selvillä siitä ja voimme vielä lisätä, että ne olet-
tamukset, jotka silloin asetettiin niiden toimin-
nalle, ovat monessa suhteessa ylitetyt.
Onhan sangen merkillistä, että putkien peri-
aatteet jalajit olivat joaikoja sitten tunnettuja,
voimme sanoa, että ne lait ovat olleet jo silloin
tunnetut, kuin sähkökin. Jo ensimäisten uraa-
uurtavien kokeiden kautta, jolloin tahdottiin
N:o 5—6
määrätä ei-johtajat ja johtavat, tultiin huo-
maamaan, että tavallinen ilma muuttuu johta-
vaksi niin pian kuin se joutuu hehkuvaan tilaan
saatettujen esineiden kanssa kosketukseen, var-
sinkin punahehkuun saatetun teräksen, —tämä
unohdettiin kuitenkin pian. Tosiasiassa muo-
dostaa juuri tämä ilmiö perustan ja pohjan put-
kien rakenteessa.
Tämä »löytö» otettiin uudelleen v. 1873 esille.
Silloin todisti Guthrie kokeidensa kautta, että
punahehkuun saatettu teräskuula antaa posi-
tiivisen latauksensa sitä ympäröivään ilmaan.
Kun kuula saatettiin valkohehkuun, niin se
antoi neg. latauksen pois.
Muutamia vuosia myöhemmin täydensivät
Elster ja Geitel tätä olettamusta, jolloin he tul-
kitsivat sähkön suhtautumista sitä ympäröiviin
eri paineisiin ja lämpötilaltaan erilaisiin kaasui-
hin. He käyttivät tätä varten isolioitua metalli-
levyä, joka sijaitsi lasikuupassa olevan me-
tallisen hehkulangan lähistöllä. Kokeet antoi-
vat seuraavia tuloksia.
Niinkauan kuin lasikuvussa oleva ilma tai
happo olivat paineeltaan ulkoilmaa vastaavia,
otti metallilevy positiivista latausta itseensä,
ja samassa suhteessa kuin hehkulangan lämpö-
määrä nousi. Tämä loppui kuitenkin heti, kun
lanka tuli keltahehkuun, jolloin levy ei enään
varautunut positiivisella sähköllä. Kun hehku-
lanka joutui valkohehkuun, katosi levyn posi-
tiivinen varautuminen. Elster ja Geitel huoma-
sivat myöskin sen, että kaasupaine jaitse kaasu
huomattavasti vaikuttavat pos. latauksen pois-
tumiseen hehkulangasta. Mitä pienemmäksi
kaasupaine laski, sitä hitaammaksi tämä liike
muuttui, jopa useimmissa tapauksissa esiintyi
neg. latauksen astuminen positiivisen sijaan.
Tämä tapahtui jo ulkoilman suuruisen paineen
alaisena olevassa vetykaasussa.
Samoihin aikoihin heidän kanssaan työsken-
teli Edison tällä alalla, hänen työnsä tuloksena
onkin n.s. Edison-efekti, josta seuraavassa.
Asettakaamme hehkulampun hehkulangasta
RADIO
"97% 7k TT"\ TT äT*\ tarpeita myy ja kaikkia alaan
JtV XjL MlJ JL \J kuuluvia töitä suorittaa — —
J. KESON SÄHKÖLIIKE
Albertink. 38. Puh. 11468
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
