Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 5—6. Marras—joulukuu — November—december - O. G.: Katoodiputkien teoriasta ja historiikista - O. G.: Akkumulaattorin ja patterien valinta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 5—6
RADIO
112
tarpeellisen kineettisen tehon ja voivat sen
avulla voittaa pintajännityksen ja siitä siis
poistua.
Richardson muovaili tämän seuraavaan muo-
toon:
N = a Vt T
Tässä kaavassa tarkoittaa N = positiivis-
ten elektroonien lukua, jotka pro cm2 hehku-
pintaa sekunnissa poistuvat siitä, T = abso-
luuttinen lämpömäärä, a ja b ovat vakioita,
jotka ovat riippuvaisia aineesta (hehkulan-
gasta) .
Tämän Richardsonin kaavan vahvistivat ja
todistivat monet muutkin tutkijat. Hänen
teoriansa antoi myöskin pohjan ja perustan
n.s. Wehmelt-katoodille, jonka muodostaa pla-
tina kalkkiin kastettuna. Sellainen katoodi
lähettää kuitenkin suuremmassa määrässä,
kuin puhdas platina, neg. elektrooneja, joiden
lukumäärä on ensi sijassa riippuvainen hehku-
langan kokoomuksesta ja lämpötilasta. Weh-
melt-katoodi on kuitenkin termodynamikan
muistakin määräyksistä riippuvainen, kuten
sitä ympäröivän kaasun paineesta.
Richardsonin teorian mukaan on elektrooni-
siirtyminen riippuvainen hehkulankaa ympä-
röivästä sähköisestä kentästä. Jos se puuttuu,
niin palaavat jo poistuneet elektroonit takaisin
lähtöpaikkaansa. Mutta kun hehkulangan lä-
heisyydessä on joku positiivisesti ladattu levy,
niin menevät ne sinne. Siis tilassa, joka on
hehkulangan ja positiivisen elektroonin välissä,
syntyy virta.
Tätä virtaa nimitetään ionivirraksi. Mutta
kun asetumme hehkulangan läheisyyteen jon-
kun negatiivisesti ladatun levyn, niin vieroo
se elektrooneja ja työntää ne luotaan hehku-
lankaan takaisin. lonivirtaa ei siis synny. Kun
yhdistetään tähän positiivisesti ladattuun le-
vyyn, jota yleensä kutsutaan anoodiksi, kasva-
miskykyinen jännitys, niin havaitaan, että
elektroonien luku, jotka anoodi vetää puo-
leensa, lisääntyvät jännityskasvun kanssa. Vih-
doin saavutaan kuitenkin korkeimpaan jänni-
tykseen, jolloin siis anoodi vetää kaikki mah-
dolliset elektroonit puoleensa, mutta jos nyt
lisätään vielä jännitystä, niin siitä ei ole mitään
apua. Silloin on anoodi »kyllästetty».
Tämä Richardsonin teoria riittää kyllä selit-
tämään meille katoodiputkessa esiintyvät ta-
paukset, mutta seuraavat artikkelit tulevat
koskettelemaan niitä vielä lähemmin.
O. G.
{ Akkumulaattorin ja patterien i
\ valinta. <
Nykyään löytyy monenlaisia ja monenmoisia
putkia käytännössä ja alottelijan on useinkin san-
gen vaikeata määrätä, miten suuren hänen on va-
littava. Tämä ei koske ainoastaan akkumulaattoria
vaan myöskin anoodiparistoa.
Taulukossa II esiintyvät useimmat käytännössä
olevat putket ja on siis haettava k.o. putki samoin
kuin se sareke, jonka rajoissa vastaanottaja on niin
saadaan haluttu akkumulaattorityyppi, jonka lähem-
mät teknilliset arvot saadaan taulukosta I.
O. G.
Taulukko I.
Ä + ,fatte
.^e".l Pariston c„
.£ Kapasiteetti »J ulkomitat il. o g
Q j> > man kehystä ji on «Z
Y. t » amr. t. .2 3 j
a kosketti. ■_ X a
Z Tyyppi £■ n S Ja Kos
.Kera* happoa "^
■g -M mia
Ä a) b) i * pit.
Ilev. koj. paino kg
Yksink. paristo
501 3AG 2 8,5 3,5 0,35 50 72112 0,82 0,18
504 3JG 2 27 12 1,2 53123176 1,90 0,52
505 SJG 2 54 24 2,4 83123 176 3,15 0,92
508 SOG 2 93 40 4,0 101120 224 3,85 1,0
509 7QG 2 140 60 6,0 142121224 5,70 1,4
Kaksink. paristo
520 3A2G 4 8.5 3,5 0,35 95 72|112 1,6 0,36
5213 J 2G 4 27 12 1,2 100 1231176 3,7 1,04
Paristosarja
5713 AG 2 4 8,5 3,5 0,35 128| 98 160 2,2 0,36
575 3 JG 2 4 27 12 1,2 139,152 234 5,0 1,04
576 3 JG 3 6 27 12 1,2 194152i234 7,0 1,56
583 5 JG 2 4 54 24 2,4 199 152 234 7,9 1,84
584 5 JG 3 6 54 24 2,4 284 152 232 11,6 2,76
5915 OG 3 4 93 40 4,0 2341 9 284 9,2 2,2
592 SOG 3 6 93 40 4,0 339 149 284 14,5 3,3
595 7 OG2 4 140 60 6,0 316149 284 14,0 2,8
599 9QG2 4 185 80 8.0 420172 292 19,0 3,6
’) a) kapasiteetti on sellainen, että se voi olla kes»
keymättömän purkauksen alaisena virran ollessa Vso
max. virrasta.
b) 10 tuntia max. purkautumisvirran alaisena.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
