Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 1. Tammikuu — Januari - Radion palkintokilpailu — Radios pristävlan - O. G.: Katoodiputkien historiikkia ja teoriaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2
Kilpailuun osaa ottamaan tarkoitetut vas-
taukset ovat osoitettavat Radion toimituk-
selle (Helsinki, Aleksanterink. 44), varustetta-
vat merkinnällä »Palkintokilpailu» ja jätettä-
vät postiin viimeistään ensi maaliskuun 15p:nä.
Vastaukseen on liitettävä suljetussa ja nimi-
merkillä varustetussa kuoressa oleva nimilippu
osoitteella varustettuna sekä sitäpaitsi tilaus-
kuitti, joka osoittaa, että vastauksen lähettäjä
on Radion tämän vuoden tilaaja.
Toimitus puolestaan kehoittaa koko lukija-
piiriään mahdollisimman lukuisasti ottamaan
osaa kilpailuun erityisesti sen vuoksi, että siten
saadaan toisaalta meidän oloissamme mielen-
kiintoinen kysymys harkinnan alaiseksi ja toi-
saalta jo saavutetut kokemukset ja havainnot
radioharrastajain tietoon saatetuiksi.
N:o 1
böra adresseras till Radios redaktion (Helsing-
fors, Alexandersg. 44) och böra förses med på-
skriften »Pristävlan» samt postas senast den
15 nästinkommande mars månad. Till svaret
bör närslutas uti ett slutet kuvert, försett med
en signatur och innehållande namn och adress
samt dessutom även prenumerationskvitto,
som utvisar att avsändaren av svaret är
prenumerant på Radio för i år.
Redaktionen uppmanar hela läsekretsen att
så talrikt som möjligt deltaga i tävlan särskilt
därför, att härigenom å ena sidan en för våra
förhållanden betydelsefull fråga tages under
övervägande och att å andra sidan redan gjorda
erfarenheter och rön bringas till de radiointres-
serades kännedom.
\ Katoodipiitkien historiikkia ja \
\ teoriaa. \
(Jatkoa).
Kuitenkin seurasi jälkeenpäin putkien tut-
kinnassa aika, jolloin ei enään voitu selittää
niissä tapahtuvia ilmiöitä Richardsonin teorian
mukaan, sillä hänen lausekkeessaan ei kaasun
olemassa 010 tai sen puuttuvaisuus vaikuta mi-
tään. Kuitenkin havaitsivat jo Elster ja Geitel
aikoinaan, että eri kaasut vaikuttavat eri ta-
valla elektroonien kulkuun. Tälle päätelmälle
nojautuivatkin kaikki myöhemmin seuranneet
kokeet. Tiedettiin jo aikoja sitten, että metalli-
levyn kuumentumisesta johtuva lämpötilan
nousu vaikutti positiivisten ionien lisääntymi-
sen, mutta kuitenkin pian ilmaantui negatiivi-
nen ionimuodostuminen, joka jonkun ajan ku-
luttua oli yksin vallitsevana. Ilmanpaineisen
happikaasun vaikutuksen alaisena ollen oli posi-
tiivinen ionimuodostuminen nopeampaa ja edul-
lisempaa, mutta paineen alenemisen tai vedyn
ollessa vallitsevana taas päinvastoin negatiivi-
nen ioninmuodostuminen. H. A. Wilson todisti
myöskin, että nämä Richardsonin lausekkeesta
eroavat ilmiöt voivat myöskin johtua niistä
epäpuhtauksista, jotka esiintyvät hehkuelimen
pinnalla. Esimerkkinä voidaan mainita, kun
keitetään platinalankaa suolahapossa niin että
vety poistuu kokonaan sen pinnalta, niin voi-
daan ionisoituminen redusioida 250000:s osaan
alkuperäisestä arvostaan. Kun laskee putkeen
hiukankin vetyä, niin nousee virta heti alku-
peräiseen määräänsä. Muut aineet, kuten fos-
fori, johtaa ionisoitumisen epäluonnolliseen
suurenemiseen. Samanlaisiin tuloksiin pääsivät
muiden muassa Pring ja Parker, jotka osoitti-
vat ionisoitumisen laskemisen tyhjiössä olevan
tarkoin puhdistetussa hiililangassa. Kaikki nä-
mä vastaväitteet, jotka» pyrkivät kumoamaan
Richardsonin esittämää mielipidettä, selitti
myöhemmin aivan tarkalleen perinpohjaisten
kokeiden jälkeen amerikkalainen Langmuir, ja
häntä saamme kiittää siitä, että kaikkiin kysy-
myksiin olemme saaneet täyden selonteon.
Langmuir tutki tyhjiössä, jonka paine oli
0,000001 mm (elohopeapatsas), hehkulankoja,
jotka olivat valmistetut Wolfrämistä, mitä eri-
laisempien vaatimusten alaisena. Hän tuli sii-
hen johtopäätökseen, että ionisoituminen ei ole
ainoastaan riippuvainen Richardsonin vakiosta,
vaan myöskin siitä jännityksestä E, joka on
anoodin ja katoodin välillä. Hänen mukaansa
ei siis ionisoitumisvaatimukseen perustu se,
että lämmitetty metalli on jonkun kaasun ym-
päröimänä, vaan perustuu se metallien ominai-
suuteen, siis jokainen eri metalli on tässä suh-
teessa aivan erilainen. Alkukokeissa käytti hän
kahta eri wolframilankaa, jotka olivat sulatetut
lasikupuun. Lasikupu oli tyhjennetty ilmasta
RADIO
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
