Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 2. Helmikuu — Februari - O. G.: Läheisen lähettäjän vaimentaminen 1-putken koneessa - O. G.: Kiertokondensaattorin rakentaminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 2
RADIO
38
Poistolla tarkoitetaan tässä fij-halutun aalto-
pituuden syrjäyttämistä. Kuitenkin voidaan
sen avulla vielä poistaa raitioteiden, hissieny.m.
läpilyönnit.
Selitettäköön seuraavassa H. Siekierskin kyt-
kentätapoja, joilla nämä läpilyönnit on saatu
poistumaan.
Induktiivinen kytkentä.
Ottakaamme tässä Radiojoukkojen aalto-
pituus 380 m poiston alaiseksi; tällöin sääde-
tään poistopiiri s niin, että aaltopituus 380 ka-
toaa. Piiri s siis kätkee itseensä sen. Jotta pii-
rillä s olisi mahdollisimman terävä resonanssi-
kärki, täytyy yhdistyksen antennikelan ja s
välillä olla mahdollisimman löysän, mutta seu-
rauksena siitä on, että aallon 380 koko energia
ei hukukaan siihen, vaan aseina on yhä kuulta-
vissa. Kun yhdistys tulee kiinteämmäksi, niin
katoaa aalto 380, mutta resonanssin kärki on
muuttunut tasaisemmaksi. (Kts. Radio N:o 1,
siinä tästä lähempi selostus.) Tämän saa aikaan
voimakas vaimennus, jolloin vastaanotto on
aaltopituuksilla 270—400 mahdoton. Kun siis
halutaan kaikesta huolimatta käyttää tätä kyt-
kentätapaa, niin on piiriä s säädettävä poiste-
tun vastavärähtelykelan kanssa niin, että häi-
ritsijä katoaa, jolloin voidaan kone virittää
muille aaltopituuksille. Tämä kytkentätapa
ei suojaa kuitenkaan silloin, kun aaltopituus on
yli 1000, jolloin 380 on huolimatta estepiiristä s
kuultavissa.
Galvaaninen kytkentä.
Ensimainittua kytkentätapaa monin verroin
parempi on galvaaninen kytkentä (kuva 2).
Sen vuoksi selitettäköön se tässä lähemmin.
Galvaaninen kytkentä perustuu siihen, että
tavallisiin antennin viritysvälineihin (konden-
saattoriin ja kelaan) on rinnakkain yhdistetty
estepiiri L\. Estepiirin tulee olla mahdolli-
simman vähän vaimennetun, siis ennenkaikkea
tulee siinä olla hyvä kondensaattori. Lisäksi
on valittava Cx hyvin suureksi ja L\ pieneksi
arvoltaan, jotta helposti voitaisiin poistaa häi-
ritsevä aaltopituus ja jotta sille olisi tarjolla
mahdollisimman helppo pääsy maahan. Esim.
voidaan cm ja Ll =22 kierrosta induk-
tivivapaasti käämittynä 5 mm läpimittaiselle
putkelle.
Säädäntä tapahtuu seuraavasti: estepiiri on
jotenkuten säädettävä häiritsevälle aaltopituu-
delle, vastavärähtelykela käännetään pois ja
Q säädetään siksi, kunnes häiritsijä on kadon-
nut. Tämän jälkeen säädetään muuta osaa ko-
neesta, kuten ennenkin, halutulle aaltopituu-
delle. Tämä laite ei estä käyttämästä muita
kysymykseen tulevia laitteita antennipiirissä,
kuten kytkentää lyhyille ja pitkille aalloille.
Tällä kytkentätavalla on sen keksijä saavut-
tanut hyvin huomattavia tuloksia.
O. G.
Kiertokondensaattorin rakentas
minen.
Miten voin rakentaa hyvän kiertokonden-
saattorin, siinä kysymys, joka useinkin vaivaa
radioharrastajia. Tämän kysymyksen voi rat-
kaista monellakin tavalla, mutta voinen kui-
tenkin parhaiten suositella allamainittua, sillä
se on käytännössä osoittautunut sangen hy-
väksi ja mikä vielä lisäksi on suuriarvoista, se
ei maksa juuri paljoakaan.
Kääntökondensaattorin pääosana on kui-
vasta, kovasta puusta valmistettu valssi läpi-
Kuva 2. Galvaninen kytkentä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
