Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 2. Helmikuu — Februari - Kysymyksiä ja vastauksia — Frågor och svar
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
47
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
FHÅGOH OCH SVAR,
Kysymys! Kun myötäseuraavan kytkinkaa-
van mukaan (kahdenputken vastaanottaja,
korkeafrekvenssivahvistaja säädetyllä anodi-
piirillä ja detektori varustettuna vastavärähte-
lyllä anodikelaan. Toim. huom.) valmistamani
vastaanottaja ei ota toimiakseen korkeafrek-
venssivahvistuksella, käännyn täten »Radion»
puoleen yst. kysymyksellä, mikä mahtaa olla
siihen syynä? Antenni on 1-lankainen yht. 35
m pitkä. Putket Philips D 11. On vain yksi
hehkuvastus. Useampia kytkentätapoja olen
koettanut, mutta tuloksetta.
Kunnioittaen
Arvo Ketonen.
Joensuu.
P. S. Yhdellä putkella kone toimii moitteet-
tomasti. Sama.
Vastaus! Lähettämänne kytkinkaava on täy-
dellisesti oikea, ja olisi Teidän pitänyt saada tu-
loksia koneellanne, jos se vaan on kaavan mu-
kaan kytketty. Tarkastettuanne, onko se to-
dellakin niin, jakone kuitenkaan ei toimi, voitte
koettaa vaihtaa tulojohdot vastavärähtely-
kelaan. Tämän kelan voisi myöskin pienentää
noin sataankierrokseen ja samoin voisi antenni-
kela olla vain noin 40 a 50 kierrosta, jotta hel-
pommin voisitte virittää konetta tavallisille
yleisradioaaltopituuksille. Koska antennikon-
densaattori on vain 500 cm, on edullisinta kyt-
keä se antennikelan kanssa rinnan. Voimak-
kaammin vaikuttaa vastavärähtely, jos tämä
kela siirretään vaikuttamaan antennikelaan.
Silloin on kuitenkin kone hoidettava erittäin
varovaisesti, jotta se ei liian voimakkaan vasta-
värähtelyn kautta satelisi ja häiritsisi toisia
kuuntelijoita. Parannus olisi tietysti käyttää
detektorina pehmeätä putkea esim. Philips D I,
jolloin kuitenkin olisi järjestettävä tälle put-
kelle eri anodijännitysulosotto anodiparistosta,
koska se vaatii pienemmän jännityksen kuin
kova vahvistajaputki. Koska kone, niinkuin
mainitsette, toimii moitteettomasti yksiputki-
sena, niin on sillä kaikki mahdollisuudet toimia
vielä paremmin lisättyänne siihen korkeafrek-
venssivahvistajan.
Fråga! Såsom varande prenumerant å Eder
värda tidskrift anhåller jag godhetsfullt om
svar å följande frågor:
1) Var erhålla beskrivning å en s.k. Reinartz-
mottagare med ett rör?
2) Vilken storlek lämpar sig bäst för spolarna
Lv L2 samt Lå i medföljande schema? (Sche-
mat av ett slags ultra-audionkoppling. Red.s
anm.).
3) Bör spolen Lx placeras intill spolen L2?
Högaktningsfullt
Åke Palmgren.
Svar! I detta och följande nummer av Radio
behandlas en 2 rörs Reinartz-mottagare. Med
ledning av denna beskrivning torde det icke be-
reda Eder någon svårighet att bygga en dylik
apparat med endast ett rör. Det gäller ju endast
att bortlämna lågfrekvensförstärkarröret och
transformatorn samt inkoppla hörlurarna i stäl-
let för den sistnämda uti detektorrörets anod-
krets. 2 och 3) Tyvärr kunna viicke i detta nu
lämna Eder de uppgifter Ni ber om beträffande
det insända schemat, som är klippt ur vår
venskas kollega Radio. Schemat.är insänt till
nämda tidskrift av en experimenterande amatör
och är ett nytt bevis för den roll tillfälliga upp-
täckter spela uti radions utveckling. Med undan-
tag för uppfinnaren själv, är det för envar an-
nan ett mycket tidsödande arbete att med led-
ning endast av ett schema utan tekniska data
utexperimentera en viss ny apparattyp.
Uti n:o 1, 1925 av den nämda tidskriften an-
håller red. av uppfinnaren om närmare upp-
gifter beträffande schemat. Vi hänvisa Eder
till svaret.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
