Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Titel och innehåll - N:o 4. Huhtikuu — April - O. G.: Langattoman lennättimen johtavia miehiä. Edwin H. Armstrong
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
Sisällys: O Innehåll:
Langattoman lennättimen johtavia miehiä. —Langattoman tulevaisuus riippuu lyhyistä aalloista. — Den trådlösas framtid lig-
ger i de korta vågorna.
—Rundradion och radiolagen till hehandling i riksdagen. — Vähäsen antennista.
—Hyyä variometri. —
Hehkuvastus ja potentiometri.
—Kelajalustan rakentaminen. — Yliheittäjä. — Vähäsen akkumulaattoreissa esimtyvistä ilmiöistä.
— Oksidikatodista. — Matalafrekvenssitransformaattorien sopivaisuudesta — „Lyhyt" ja „pitkä“ kytkentä. —Kapasiteettimittauk-
ista. — Kiintokondensaattorien tarkistus. — Radiouutisia. — Radionyheter.
RADIO
Toimitus — Redaktion
T. SOHLMAN OSK. GILLBERG
Osoite: Helsinki. Aleksanterinkatu 44. Puhelin 71 43.
Adress: Helsingfors, Alexandersgatan 44. Telef. 71 43.
Julkaisija — Utgivare
Kirja=Osakeyhtiö TIETO.
HUHTIKUU-APRIL
1925
N:o 4
VUOSIKERTA
2
ÅRGÅNG
i Langattoman lennättimen johs )
s tavia miehiä. s
Edwin H. Armstrong.
U.S.A:n radiotekniikan huomattavimmista
miehistä on ensimäisiä Edwin H. Arm-
strong, jonka huomiota herättävät kytkentäta-
vat, varsinkin juuri hänen »vastavärähtelykyt-
kentänsä», ovat vieneet yleisradiota huomatta-
vin askelin eteenpäin; siitä, mikä ennen oli vain
yksilön mielikuvituksen tuotetta, on tullut
aivan uusi kulttuuritekijä.
Armstrong syntyi 18 p:nä joulukuuta 1890.
Jo korkeakoulua käydessään 1906 oli radio-
tekniikka hänen mieliaineensa. Jo silloin oli
hänellä makuuhuoneessaan täydellinen vas-
taanottokone ja siellä hän laskikin perustan
reaktiokytkennälleen. On otettava huomioon
myöskin ne olosuhteet, joissa hän työskenteli.
Kaupasta ei saanut ostaa putkia, ja kun sattui
sellaisen saamaan, niin se oli kaiken arvostelun
alapuolella. Tällöin teki juuri Fleming ensimäi-
siä kokeitaan kaksielektrooniputkella. Myö-
hemmin onnistui hänen saada de Forestin kol-
mi-elektrooniputki ja tällä saavutettuja tulok-
sia voidaan pitää sangen huomattavina — put-
ken hyvyyteen verraten.
Vuonna 1911 oli hän päässyt jo niin pitkälle,
että hän voi taata hyvinkin herkän putkivas-
taanoton huomattavalla varmuudella. Kesällä
v. 1912 suoritti hän ensimäisiä kokeita reaktion
kytkennällään. Hän huomasi josilloin, että hää
saavutti paremman tuloksen silloin, kun täm-
järjestelmä oli niin viritetty, ettei se vielä sä-
teillyt ulospäin. Varmaankin oli hänen reaktio-
kytkentänsä vuoden 1912 lopulla täydelleen
valmis, sillä hänen setänsä, julkisena notariona,
on todistanut 31 p:nä tammikuuta 1913 pape-
rin, joka suojaa reaktiokytkentä-ajatuksen
U.S.A:ssa. Tällä samaisella paperilla oli myö-
hemmin suuri merkitys, kun oikeudessa kiis-
teltiin tästä asiasta. Armstrong oli silloin vasta
22 vuotias, mutta huolimatta hänen työnsä ja
kokeiluitensa tuloksista, jonka merkityksen
me hyvin ymmärrämme, eivät hänen vanhem-
pansa ja sukulaisensa olleet siitä hyvillään, että
hän kokonaisuudessaan uhrautuisi radion pal-
velukseen.
Syttyi sitten sota ja Armstrong palveli up-
seerina U. S. Signal-Corps’issa. Sotanäyttä-
möllä hän keksi Hyer-Heterodyn-kytkentä-
kaavansa, ja sen avulla hänen onnistui saada
selville saksalaisten salaiset merkinannot juok-
suhaudoissa. Tämän perusteella koroitettiin
hänet majuriksi ja tuli samalla Kunnialegionan
ritariksi.
Palattuaan takaisin U.S.A:han toimii Arm-
strong amerikkalaisen radioteollisuuden joh-
dossa. Hänen myöhemmin keksimiensä kyt-
kentätapojen luku nousee huomattavaan mää-
rään ja voimme aina odottaa häneltä uusia suu-
ria keksintöjä.
O. G.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
