Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Huhtikuu — April - O. G.: Vähäsen akkumulaattoreissa esiintyvistä ilmiöistä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
75
KY TK I N KAAVO/A
KOPPLINGSJCHEMATA
Vähäsen akkumulaattoreissa
esiintyvistä ilmiöistä.
Jokulukijoista ehkä ajattelee, mitähän tällä-
kin on tekemistäradioinnin kanssa. Kuitenkin
voidaan sanoa, että akkumulaattorin merkitys
on melkein sama kuin putkienkin —■ilman niitä
ei työskentely ole mahdollista. Siksi on opit-
tava tuntemaan akkumulaattorissa esiintyvät
ilmiöt, jotka ovat sangen moninaiset ja joiden
oikea selittäminen muutamissa suhteissa on
vielä alettamuksen nojassa. Sen sisäisten il-
miöiden oikea ymmärtäminen auttaa myöskin
sen hoidossa, joten sen kestävyys ja varautu-
miskyky säilyy. Lyijyakkumulaattorin ohella
tarkastetaan tässä myöskin Edisonin- (rauta- ja
lyijy-) akkumulaattoreja.
Nimi akkumulaatori (lat. accumulare) ei ole
oikein sopivasti valittu. Varaamisella ymmär-
retään sanan oikeassa merkityksessä energian
keräämistä. Sähkön varaamisesta akkumu-
laattoriin ei oikeastaan voida puhua, sillä oi-
keastaan esiintyy siinä sähköinen polarisatio,
mikä liuentavien ilmiöittensä avulla muuttaa
molemmat,elektrodit elektrolyytissä niin, että
ne tulevat sähköisesti erilaisiksi ja sallivat
määrätyn ajan kuluessa virranoton itsestään.
Akkumulaattorin yksinkertaisin muoto on
miedonnetulla rikkihapolla täytetty astia, jossa
on kaksi toisistaan erillään olevaa lyijylevyä.
Kuten tunnettua on akkumulaattorin keksijä
Plante, mutta hänelle emme kuitenkaan yksi-
nään voi antaa keksijän arvoa. Akkumulaatto-
rin työskentelytapa oli jo ennen häntä osittain
tunnettua, mutta hän kykeni ensiksi laittamaan
käytäntöön soveltuvan laitteen ja hän selitti
myöskin lähemmin siinä ilmenevät kemialliset
ilmiöt sillä jo Grove käytti hyväkseen hapen ja
vedyn ominaisuuksia rakentaessaan akkumu-
laattoria, tämä olikylläkin sangen alkuperäinen
ja epäkäytännöllinen laite. Lyijy on osoittau-
tunut metallista parhaimmaksi akkumulaatto-
reja rakennettaessa, sillä esiintyyhän siinä
suurimmassa määrässä oksidatio ja reduktio.
Nämä ominaisuudet ovat sille kuitenkin ensin
annettavat, mistä johtuu,että levyjen valmista-
minen kestää ainakin vuoden ajan ennenkuin
ne voidaan käytäntöön ottaa. Saadakseen tä-
män »muovailua]an» lyhentymään siveli Faune
lyijysydämen mönjällä ja lyijyhilseellä, jotka
rikkihapon kanssa muodostivat puuromaisen
massan, ja niin, että positiivinen siveltiin mön-
jällä ja nagetiivinen levy lyijyhilseellä, täten
tehdään se vielä nykyäänkin. Pitkäaikaisen la-
tauksen ja purkautumisen kautta massa kui-
tenkin irtaantui, jonka vuoksi oli pian luo-
vuttava tästä menettelytavasta. Senjälkeen
valmistettiin ristikkomaisia levyjä, joiden ik-
kunat täytettiin massalla, mutta tämäkään
menetelmä ei osoittautunut kyllin tepsiväksi,
sillä massa ei tavallisesti tullut levyn kanssa
kyllin kiinteään yhteyteen. Happo huuhteli
myöskin sen usein voimakkaan latauksen tai
purkauksen kuluessa pois. Nykyään yleisim-
min käytännössä olevat levymuodot ovat suuri-
pintaiset ja massalevyt, edelliset kokonaan lyi-
jyiset (positiiviset). Rinnakkain kulkevien uur-
rosten kautta saadaan levyn pinta-ala 8 kertaa
suuremmaksi kuin tavallisen lyijylevyn. Levy
joutuu vielä erityisen kemiallisen käsittelyn
alaiseksi, joka »myllää» lyijyn (kuten esim. sal-
pietarihappo), tämä lyhentää levyn valmistu-
misaikaa. Lyijylevyjen hyvinä ominaisuuksina
voidaan pitää, että ne kestävät suurimpiakin
kuormituksia taipumatta tai ’ pullistumatta.
Massalevyistä ei voida sanoa samaa. Niiden
massan kiinnittäjänä käytetään nykyään kar-
bolihappoa, glyseriiniä y.m. aineita. Kuiten-
kin eri tehtailla on omat menettelytapansa, jot-
ka pysyvät niiden salaisuutena. Massalevyjen
valmistumisaika kestää noin 50—100 tuntiin.
Niin positiivilla kuin negatiivisillakin levyillä
on pahat puolensa, edelliset pyrkivät suurem-
pien kuormitusten aikana paisumaan ja sen
kautta särkemään niitä ympäröivän astian sei-
nämät. Jälkimäiset taasen kärsivät varantu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
