Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 4. Huhtikuu — April - O. G.: Oksidikatodista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 4
RADIO
78
Oksidikatodista.
Kuten tunnettua on, on hehkukatodiputkien
toiminta riippuvainen elektroonivirran suun-
taamisesta, joka vastaa korkealämpöistä kato-
dia, ja putken sähköinen kenttä pyrkii ano-
diin. Tehon suuruus releinä ja värähtelyjen syn-
nyttäjänä on suuresti riippuvainen katodin
elektroonimuodostumisesta. Elektronimuodos-
tuminen saadaan aikaan tavallisimmin korkea-
temperatuurisen hehkulangan avulla. Tavallis-
ten hehkulankojen (wolfram), lyhytaikainen
kestävyys samoinkuin vaatimus saada saman-
aikaisesti korkein elektronimuodostuminen an-
toivat alun oksiidkatodiputkien kehitykselle,
nehän olivat vain lyhyen ajan tunnettuja ja
harvat niitä käyttivät. Jo Lieben aikoinaan
käytti kaasutäytteisiä oksidikatodiputkia.
Kuitenkin katosivat näniä piankin ja niiden
sijaan ilmaantui ilmatyhjät oksidikatodiput-
ket. Niiden keksinnästä saamme kiittää var-
sinkin Wehneliiä.
Hehkuvien kappalten elektronimuodostumi-
nen perustuu Richardsonin kaavaan:
_k
J=F•a Vt t.
Tässä merkitsee:
J = muodostumis-(emisioni-) virta,
F = hehkuvan langan pinta-ala,
T = absoluuttinen lämpömäärä,
a ja b = ainevakiot.
Puhtaan wolfrämin a = 23,6 .10° ja b =
52,5 . I03
.
Taulukko I.
Wolframin emisioni:
T f
2000 4,2
2100 15,1
2200 48,3
2300 137,7
2400 364,8
2500 891,0
2600 2044,0
\
Kuten taulukosta käy selville on siis J riip-
puvainen T:stä ja T:n noustessa 100» lisääntyy
J kaksinkertaiseksi. Sopivan hehkulankamää-
rän valinnassa on vielä otettava huomioon
emisionitiheys pro Watt hehkutehoä, tämä sel-
viää paraiden taulukosta 11.
Taulukko 11.
T J/Nh
2100 0,5 • 10-3
2200 1,3 • 10-3
2300 2,7 • 10-3
2400 5,8 • 10-3
2500 12,2• 10-3
2600 I 22,3 • 10-3
Tässä merkitsee NH hehkulangan sähköistä
hehkuenergiaa; myös silloin kun tässä onkorkea
lämpömäärä edullisin. Kuitenkin liiaksi nos-
tamalla T, tulemme tilaan, jolloin hehkulanka
hajoaa tomuksi. Käytännöllisesti voimme pitää
korkeimpana rajana 2,400°, jota emme saa ylit-
tää, koska se tapahtuu putkeniän kustannuksel-
la. Langan »tomuamisen» seurauksena on, että
se tulee aina pienemmäksi ja langanvastus suo-
ranaisena seurauksena suurenee, jotensiis aikaa
myöten virran voimakkuus ja samalla »tomua-
minen» tulevat suuremmiksi. Tästä on seurauk-
sena se, että putkea syötettäessä samalla jänni-
tyksellä yhä edelleen sen emisioni ja samalla
vahvistuskyky laskevat.
Oksidilankaan nähden on tämä aivan toisin.
Taulukko 111 esittää meille Richardsonin kaa-
van a ja b:n arvot eri lankalajeille.
Taulukko 111.
Lankalaji a b
Wolframi 2,36 • 1010 52,5 • 103
Oksidi , 8-24 • 10’ 19-24 • 10’
Thore 20 • 1010 38 • 10"
Molybden 2,1 • 1010
50 • ia1
Tantal 1,12 • 1010
50 • 103
Taulukossa IV näemme puhtaan wolframin
ja oksidin emisionitiheyden. Erot ovat sangen
huomattavat. Oksidin emisionitiheys, l,4oo°:ssa
on suurempi kuin wolframin, vaikkakin sen
lämpömäärä on I,ooo° korkeampi. Oksideina
käytetään kalsium-, barium-, strontiumoksideja
y.m.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
