Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 7—8. Heinäkuu—Elokuu — Juli—Augusti - O. G.: Radion teoriaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 7—B RADIO
107
vuttaisen vedon vaikutuksesta liikkeeseen ja ve*
tää kuulan K2 mukanaan, joka nyt alkaa väräh*
della samoin kuin kuula Kj. Määrätyn ajan T
kuluttua on kuula Kx antanut kuulalle K2 vä=
rähtelyenergiansa ja värähtelee se nopeammin
kuin Kj nyt taasen siirtyy värähtelyenergia kuu*
lasta K 2 kuulan K x välityksellä kuulaan KIF jo*
ten se alkaa värähdellä nopeammin. Täten siis
liike uudistuu määrätyn ajan kuluttua puolelta
toiselle, kunnes ulkonaiset vastukset voittavat
sen liikkeen. Värähtelevän järjestelmän häviö*
suureita kutsutaan sen »vaimennukseksi». Ve*
dessä olevalla värähtelevällä järjestelmällä on
voimakas »vaimennus», jotavastoin ilman on
sangen heikko.
Kun nyt pienen kuulan Kx asemesta otetaan
painavampi kuula, niin aika T, jolloin K x luo*
vuttaa energiansa K2, tulee pienemmäksi. Täi*
löin on voimassa »kiinteä» kytkentä, kun taa*
sen pienemmän painon Kx aikana on »löysä»
yhdistys Graafillisesti esittää tämän kuvat 2ja 3.
Tästä käy selville, että liian kiinteässä yhdis*
tyksessä »vastavaikutus» on liian voimakas he*
rättävään järjestelmään nähden, kun taasen löy*
sässä yhdistyksessä on se pienempi. (Kuula Kj
värähtelee vielä kuulan K2 ollessa maksimiväräh*
telyssä).
’Kun vastavaikutuksen Kx K2 saavutettuaan
maksimi amplitudin (värähtelylaajuus) pitäisi
kokonaan kadota, niin yhdistys tässä silmän*
räpäyksessä katoaa. Tämä voidaan havaita, kun
leikataan kuvassa 1 yhdistyslangassa olevan pii*
kun kohdalta poikki, nyt kuula K2 lakkaa hil*
jaa värähtelemästä. Kuula Kx on tällöin tehnyt
ainoastaa sen, että kuula K 2 on sen avulla sy*
sätty värähtelyihin (»sysäysherätys» kuva 4).
Kuvasta käynee selville, että sysäysvärähtely
ovat kovasti vaimennettuja, kun taasen värähte*
lyyn sysätty kuula K2 heikosti vaimennettuna,
värähtelee loppuun. Kuvissa heikosti »prikat-
tuja» viivoja dx ja d2 kutsutaan vaimennuskur*
vaksi, jolloin niiden enemmän tai vähemmän jyr*
kästä ja lakkaamisajasta amplitudin suhde käy
selville.
Tarkastakaamme nyt lähemmin kytketyn, vä*
rähtelevän järjestelmän ilmiöitä, niin huomaamme,
että kuula Kx on paraillaan maksimissa (positiivi),
kun taasen kuula K2 on saavuttanut miniminsä
(negatiivi). Kuva 5 esittää tämän suurennetussa
mittakaavassa.
Kuten kuvasta käy selville, aiheutuu kytken*
nän kautta ajallinen siirto. Järjestelmässä II kii=
rehtii järjestelmä I puoli värähtelyä jälkeen.
Osa »a» on koko värähtely. Tällöin on kuula
saavuttanut positiivisesti maksiminsa ja o*kohdan
kautta saavuttaa korkeimman kohtansa (nega*
tiivinsa) palaten uudelleen o*kohtaan. Tämä
värähtely jaetaan 360° ja kutsutaan tätä ajoit*
taista kulkua faasiksi (jaksoksi). Tällöin ovat
Kuva 2. Löysä yhdistys.
Kuva 3. Kiinteä yhdistys.
Kuva 4.
K! Sysäysaika, hetki, jolloin kytkentä katoaa.
K» Sysäysherätys, sekund värähtelyjen lakkaamisen aika.
Kuva 5. Kytkennän kautta ilmaantunut faasin
muutos.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
