Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 9—10. Syyskuu—Lokakuu — September—Oktober - O. G.: Radion teoriaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 9—lo RADIO
131
Radion teoriaa.
(Jatkoa)
Jokaisen värähtelyilmiön ilmautuminen voi-
daan johtaa kahdessa energiapesässä esiinty-
västä värähtelevän energian periodisesta muun-
tamisesta, sillä on olemassa periodinen siirtymi-
nen pesästä toiseen, siirtyminen »potentiali-
sesta» »kineettiseen» energiaan ja päinvastoin.
Tarkastakaamme jännitetyn jousen värähtele-
vän pään liikejaksoja (kuva 1), niin voimme
siitä suuremmitta selityksittä tulla tähän johto-
päätökseen. Jännitettynä on jou-
sessa vissi määrä potentialista
energiaa, t.s. se voi määrätyn voi-
man (jousen kimmoisuuden) avulla
tehdä työtä. Kun vapaa pää las-
ketaan irti, suorittaa se tämän työn
— pyrkii nolla-asentoonsa. Täl-
löin saavuttaa jousen massa määrä-
tyllä hetkellä suurimman kiihtyväisyytensä
(sivuuttaessaan nollakohdan), jousen jännitys-
voima on tällöinkuitenkin nolla. Potentialinen
teho on nolla, se on muuttunut kineettiseksi
(liikkeeksi). Tämä jännittää jousen toisaalle —
kineettinen energia muuttuu jälleen potentiali-
seksi, ja tämä saavuttaa suurimman arvonsa
silloin, kun kineettinen on nolla. Jousi ei ole
enään liikkeessä. Ylläoleva uudistuu. Siis ei
minkäänlaista energiankäyttöä (ihanteellinen
tila). Värähtelyt esiintyisivät siis aina ja yhtä
voimakkaina. Tällöin olisi »vaimennus» yhtä
kuin nolla, siis ilmiö, jolloin ei tehdä työtä eikä
sitä käytetä hyväksi. Kun esitämme tämän
käyrillä, niin saamme kuvan 2.
Kohdassa »A» on potentialienergia »p» maks.
kineettinen 0, potentiali lähenee nollaa ja ki-
neettinen »kn» maksimia(+ ja—esittävät suun-
taa), kohdassa »13» on potentiali taasen maks.
jakineettinen min. =0. Tästä johtuu, ettäkäy-
rät ovat jaksossaan toisiinsa nähden siirtyneet
90°, tällöin pidämme »A—A» 360°. (Vaimennus
tai kuormitus, siis energian otto, muuttavat jak-
son siirtymistä, se onkuitenkin noin 90°.) Koska
työ jokaisenahetkenä on =kn X pXaj anlisä (dt),
niin on koko työ »A—A»kuva 2 oleva pilkutettu
osa. Kun »p» ja »kn» positiviset, niin työon posi-
tivinen ja päinvastoin. Kun »kn» on sivuutta-
nut 0-kohdan on ( 1 =+) työ positivinen,
siis ei energiahukkaa.
Tämä havaintomme kineettisen ja potentiali-
sen energian vaihtuvasta lisääntymisestä ja vä-
henemisestä sekä siitä johtuvasta kahden voima-
momentin vaihdosta esiintyy kaikissa värähte-
lyissä. Voimme helposti vetää sen johtopäätök-
sen, että värähtelyaika on riippuvainen molem-
pien voimamomenttien suuruudesta. Kun ase-
tamme jousen vapaaseen päähän painon, niin
kineettinen »kn» suurenee ja värähtelyaika sa-
moin. Potentialisen »p» voimme taasen pienen-
tää, viilaamalla kiinteätä päätä, värähtelyaika
pienenee. Tästä johtuu allaoleva kaava:
P
Kineettinen momentti on massasta »m» riippu-
vainen, siis tällöin
kn = m
siis
T =2«V m
P
(vakion 2 st saamme ympyrävärähtelystä, se on
kulman suuruus, 360° kulman kaari, joka syn-
tyy koko värähtelyn aikana). Kun suureet »m»
ja »p» ovat tunnetut, niin aika »T» voidaan
helposti määrätä.
Sähköiset värähtelyt.
Kaiken ylläolevan voimme muutoksitta so-
vittaa kaikkiin värähtelyilmiöihin yleensä, ja
ovat ne sielläkin paikkansapitävät. Me voimme
siis ilman muuta puhua »sähköisistä värähte-
lyistä», jotka voivat esiintyä sähköisessä järjes-
telmässä silloin, kun voimme osoittaa kahden
voimamomentin (potent, ja kineettisen) jak-
sottaisen vaihtumisen, jaksosiirto on tieten-
kin 90°.
Kuva 1.
Kuva 2.
Voimamomenttien käyrät.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
