Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 2. Helmikuu — Februari - O. G.: Radion teoriaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 2
RADIO
20
valurauta 200
teräs (kova) 300
nikkeli 300
kobolti 175
Tästä tarkastelusta käy ilmi, ettäsaattamalla
rauta virranalaisena olevan kelan magn. voima-
viivapiiriin sen magneettinen vaikutus tulee
fi kertaa suuremmaksi, samoin kuin konden-
saattorin sähköinen vaikutus suurenee e kertaa
asettamalla dielektri sähköisten voimaviivojen
piiriin.
Elektromagnetismi
Virran alaisena olevasta kelasta lähtevää
magneettista vaikutusta kutsumme »elektro-
magnetismiksi», jota voidaan huomattavasti
kohottaa asettamalla kelaan kappale pehmeätä
rautaa. Täten saadaan sangen voimakkaita
magneettikenttiä, joilla käytännöllisessä elä-
mässä on sangen suuri merkitys. Elektromag-
neetin (sähkömagneetin) voimakkuus t.s. siitä
lähtevien, säteilevien, voimaviivojen luku on
riippuvainen kierrosluvusta ja läpikulkevan
virran voimakkuudesta. Niiden tulo, lyhyesti
sanoen »amperikierrosten» luku on siis sähkö-
magneetin kenttävoimakkuuden mittapuuna.
Magneettinen hajoitus.
Jotta saavuttaisimme kondensaattorissa pie-
nimmän häviömäärän »sähköisellä» hajoituk-
sella, on meidän asetettava levyt mahdollisim-
man lähelle toisiaan, jotta sähköisten voima-
viivojen kulkutie tulisi mahdollisimman ly-
hyeksi. Tämä väli määrättiin lasilla, jonka
e on suuri, ja kondensaattorin osoittamat arvot
olivat hyvät. Melkein kaikki voimaviivat kul-
kevat nimittäin dielektrin läpi, pienimäärä taa-
sen ilman kautta, niiden lukumäärä on siis »ha-
joituksen» mittana.
Jotta siis saavuttaisimme kelakentässä vä-
himmin häviöitä magneettisen hajoituksen
kautta, lähennämme kelan magneettiset navat
ja täytämme voimaviivatien aineella, jonka
v on suuri. Parhaimman tuloksen saavutamme
kelalla, joka on ympyrän muotoinen kuten
kuva 9.
Muut häviöt johtuvat niin sanotusta mag-
neettisesta »hysterisestä», joka on huomatta-
vissa raudan lämpiämisessä ja samoin voimak-
kaammin esiintyvät n. s. »pyörrevirtahäviöt»,
jotka näyttäytyvät rautaa magnetisoitaessa
vaihtovirtoina,joitakäsittelemme myöhemmin.
Remanentlimagnetismi ja magneettinen hysle-
reessi.
Kun saatamme raudan magnetisoitumisen
»kyllästykseen» (D) ja senjälkeen palaamme hil-
jalleen magnetisoimisella jälleen 0:hon, niin
saamme käyrän OD ja DG 1, kuten kuva 10
osoittaa. Rauta ei tule tällöin tarkoin vapaaksi
magnetismista, vaan jää siihen vähän n.s. »re-
manentti». Kun sitten magnetisoimme päinvas-
taiseen suuntaan saavutamme kohdan Fl , jol-
loin rauta on magnetismista vapaa, jos jat-
kamme sitäkyllästykseen DIja palaamme yhäti
positiiviseen kyllästysarvoon D, niin saamme
kuvassa esitetyn käyrän. G:ssä on magneti-
soiva voima = O, raudassa on kuitenkin rema-
Kuva 9.
Kuva 10.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
