Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 8—9. Elokuu—Syyskuu — Augusti—September - O. G.: Marconin yksipuolisuusjärjestelmä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
100
teen Frankley’hin reflektoriasema, joka oli 37
mailin päässä Hendonista.
Lähettäjä työskenteli kahdella 700 watin
putkella (4000 O. 175 m A). Antennipituus oli
puolet aaltopituudesta ja säteilyvastus oli 90
ohmia. Antenniin lähetettiin noin 50—60 %
koko tehosta. Asema varustettiin molemmin-
puolin reflektoreilla. Vastaanotto oli niin voi-
makasta, että 60 ohminen puhelin täytyi lyhyt-
suikea 74 ohmilla, ja vastaanotto oli kyllin
selvä. Tällöin tultiin siihen tuloksiin vertailu-
jen jälkeen, että sama kuulovoima saatiin en-
nen lähettäjästä, joka työskenteli 140 kw.
Kaksipuolisella reflektorikäytöllä tultiin siihen
tulokseen, että ilman reflektoria työskentelevä
asema tarvitsee noin 200 kertaa suuremman
energian.
Käytettäessä aaltopituutta 12 m. ylöspäin
voitiin saada lähetettyä enemmän kw yhdis-
tämällä putket rinnan. Teho oli 15 m aalto-
pituudella 60 %.
Carnarvon kokeet osottivat, että reflektorien
avulla on myöskin duplexlähetys mahdollista.
Reflektorien käyttö on osottautunut myös-
kin sangen taloudelliseksi, sillä voidaanhan sen
avulla pienempää tehoa käyttäen ylittää suu-
remmatkin etäisyydet. Reflektorin suuntavai-
kutus on niin suuri, että kääntämällä sitä noin
3 astetta vasta-asemaa ei enään voida kuulla.
N:o B—9
Kuva 1 esittääreflektorilähetysasemaa, jossa
nähdään polttopisteessä oleva isolioitu kohti-
suoraan lähetysasemaa vastaan oleva antenni
»a», joka on kiinnitetty vaakasuoraan lanka-
verkkoon »b». Kohtisuorat metallilangat »c»
muodostavat parabeliri sivut. Tällä antennilla
varustettu asema säteilee valonheittäjän ta-
voin yhtäälle.
Kuvassa 2 esitetään vastaanottoaseman ref-
lektoriantenni. Verkkomuotoiset sivut heijas-
tavat sivuilta tulevat pallot ja vastaanottavat
ainoastaan antenninpituussuunnassa tulevat.
Kuva 3 esittää kytkinkaavan, jotauseimmin
käytetään lyhytaaltovastaanotossa. Induk-
tiivisen yhdistyksen asemesta on siinä galvaa-
ninen. Siinä oleva kohta »L» yhdistetään halu-
tun aaltopituuden mukaan a. b. c.
Kuvassa 4 on reflektori, jossa »B» muodostaa
parabelin sivut, ja jonka polttopisteessä A
antenni on. Antenni on kaksiosanen, joiden
yhdistäjänä on vastaanottaja tai lähettäjä.
Hyvä on vielä yhdistää »B» toisiinsa eristys-
aineella »C».
Tämä ala tarjoaa radioharrastajalle uuden
kokeiluajan. Kunhan vain osataan oikein käyt-
tää kaikkia tähänastisia tuloksia, niin voidaan
varsin huokealla valmistaa 2 m kokeilu- ja vas-
taanottoasemat.
O. G.
i
3
2
’*
RADIO
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
