Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 6—7. Kesäkuu—Heinäkuu — Juni—Juli - O. G.: Radion teoriaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
97
Radion teoriaa.
b) Sähköisyyden johtaminen tyhjiössä
Tyhjiössä voi virta syntyä vain silloin, kun
negatiivisia osia johdetaan siihen. Aivan päin-
vastoin on asia kaasuissa, joissane jo esiintyvät
ja joissanehajaantuvat iskuionisoitumisen kaut-
ta. Metallijohdosta irtaantuu kuitenkin elektro-
neja (sähköinen hajaantuminen), kunhan johto
on vain tarpeeksi lämmin. Kun ei ole minkään-
laista sähköistä kenttää, niin kasaantuvat elek-
troonit pilven tavoin hehkuvan metallielektroo-
nin ympärille ja muodostavat negatiivisen »tila-
latauksen». Tämä estää uusien elektronien
muodostumisen elektrostatisen vieromisen
vuoksi.
Kun siis tyhjiöputkessa hehkutetaan kyllin
voimakkaasti elektronia (tällaisena elektrooni-
nahan toimii juuri hehkulanka), esim. sähköi-
sen virran i avulla, niin on virran kulku ia tyh-
jiössä K ja A välillä havaittavissa (kuva 1),
kuitenkin ainoastaan silloin, kun K (katodi) mi-
nus ja A (anodi) plus. Jos nimittäin hehkua
vastaan olevaan levyyn A johdetaan positiivi-
nen potentiaali, niin vetää A puoleensa kaikki
hehkuvasta katodista irtautuvat elektronit (ne-
gatiiviset). Heti kun ne saavuttavat levyn A:n
neutralisoituvat ne. Näin syntyy jatkuva säh-
köinen virtaus, jota kutsutaan emisionivirraksi.
Kun A:ssa oleva sähköinen jännitys on tar-
peeksi suuri, jotta kaikki hehkusta irtaantuvat
elektronit kulkeutuisivat sinne, niin saavute-
taan anodivirran ias (emisionivirran) kyllästys-
arvo (kuva 2). Jossitä vielä kohotetaan, ei sillä
ole minkäänlaista vaikutusta ia:han, koska heh-
RADIO
kusta määrätyssä lämpötilassa irtautuu vain
määrätty määrä elektroneja. Siten saadaan ku-
van 2 mukaisia käyriä määrätyille hehkuasteille.
Hehkuvirran säädäntä on täten sangen suurena
tekijänä putken työskentelyssä.
c) Kolmielektroniputket.
Kiintoisinta on kuitenkin jännityksen jakau-
tuminen itse putkessa. Kuvassa 3 esiintyy se
käyränä (paksulla piirrettynä). Hehkun lähei-
syydessä on jännitys sangen pieni (koska elek-
tronit irtaantuvat lämmön vaikutuksesta). Kun
nyt esim. kohtaan b asetetaan lanka (hila), niin
latautuu se määrään cg negatiivisesti, jotta
koko anodivirta häviäisi, sillä ilman jännitystä
ei ole minkäänlaista virtaa Gja K välillä. Kun
taasen hila latautuu positiivisesti, niin on jän-
nityksen hilassa oltava suuremman kuin cg,
joten siis jännityskäyrä nousee nopeammin.
Anodivirta on sen mukaan suurempi.
Hilajännitys on tämän vuoksi »hajoitusjänni-
tys», koska sen vähinkin muutos saa suuria ai-
kaan anodivirtaan nähden. Fysikan mukaan
on tämä ilmiö ymmärrettävä’siten, että nega-
tiivinen hilajännitys vieroo hehkusta irtautu-
neita elektroneja, joten siis vain osa niistä pää-
see kulkeutumaan hilan kautta anodiin. Posi-
tiivinen hila taasen auttaa anodia vetämään
mahdollisimman paljon elektroneja puoleensa.
Anodivirran riippuvaisuus hehkujännityksestä
ilmenee kuvasta 4. Siinä esiintyy kolme eri
anodijännitystä, hehku on taasen koko ajan
vakio. Kuvasta käy ilmi, että suurimman
anodivirran ea aikana vaaditaan suurin nega-
tiivinen etujännitys, jotta anodivirta ia olisi O.
Tilassa G:n ja K:n välillä (kuva 3) vaikuttaa
3
Kuva 1. Kuva 2
H
N:o 6-7
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
