4 (Radio / 1928)

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - N:o 1. Tammikuu — Januari - Miten yksinkertaisimmin teen paperisen kovapuhujan - Kela: Radiopakinaa

scanned image

<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

4
Kuulotorvi kiinnitetään kuvan 2 mukaiseen
renkaaseen a. Rengas varustetaan 3 haaruk-
keella, jotka taasen puolestaan kiinnitetään
faneerirenkaisiin. Tämä kiinnitys tapahtuu
siten, että paperikalvoon kiinnitetyn puupinnan
tulee heikosti levätä äänikalvolla, muussa ta-
pauksessa on haarukkeita b joko taivutettava
tai suoristettava. Kun tämä on onnellisesti
suoritettu, työnnetään kuulotorvea pidikeren-
kaassa a ulospäin, kunnes paperikalvo on hiu-
kan taipunut. Pidikerengas vedetään sitten
kireällä ruuvilla kuulotorven ympärille.
Kovapuhujan kiinnitys jalkaan voi tapahtua
monella eri tavalla. Samoin voidaan se muo-
vailla kunkin maun ja taidon mukaisesti.
Kuvassa 1 näemme kovapuhujan valmiina.
\ Radiopakinaa. \
Nimityksien suomenkielisistä vastineista.
Radio ■= langaton = sinko =kipinä.
Kolmea viimemainituista on esitetty radion
suomenkielisiksi vastineiksi. Mutta mikään
niistä ei sovi, ei vastaa käsitteellistä tarkoitus-
taan eikä sentähden voi tulla käytäntöön.
Sen sijaan on radio-nimitys oikea, hyvin so-
piva ja paikallaan. Käyttäkäämme siis sitä
ilman mutkitteluja. Siihen sopii suomenkielen
sija- ja taivutuspäätteet erinomaisesti.
Mutta miksi emme opi sitä oikein lausumaan?
Olen kuullut sitä liian usein väärin lausutta-
van itse radio-esitelmissäkin, puhumattakaan
jokapäiväisestä kielenkäytöstä. Ja se on ylen
harmillista. Radioalan ammattimiehetkin pu-
huvat »raadiosta». Onneksi on tämä virhe
ajoissa korjattu yleisradiomme ohjelmia selos-
tettaessa. Sanotaan niinkuin sanoa pitääkin
Suomen Yleisradio, eikä »yleisraadio».
Radio-nimitystä ei mielestäni ole syytä pyr-
kiä korvaamaan, ei ainakaan niin kauan kun
ei ole luontevampaa suomenkielistä panna ti-
lalle. Ehkä senkin aika joskus tulee, mutta sii-
hen mennessä käyttäkäämme radio-nimitystä
oikein lausuttuna.

Muttaradio kaipaa sanaseppiä monessa muus
sa suhteessa. Paljon, hyvin paljon tarvitaan ni
N:o 1
mitysten, käsitteiden ja määritelmien muok-
kaajia. Tervetuloa työhön sekä leikin laskijat
että vakavanaamaiset. Jokainen uusi »ilmes-
tys» siinä suhteessa herättää mielenkiintoani,
ja epäilemättä monien muittenkin.
Helsingin Sanomain Simuna on keksinyt
— vallattoman leikillisesti — vastineen nimi-
tykselle »kovaääninen». — Annan puheenvuo-
ron hänelle itselleen; näin hän sanoo:
»Radiomiehet, hei »Kovaääninen» = »ämyri)).
Tehän tarvitsisitte kunnollisen suomenkielisen
vastineen sanalle »kovaääninen», eikö totta?
Tuollainen sanahan on kaikin puolin hankala
käyttää eikä se muutenkaan ole rikkaalle äidinkie-
lellemme kunniaksi. Bikö sille olekunnollista suo-
menkielistä vastinetta?
On toki! Kuulkaahan:
Lueskelin »Seitsemän veljestä», jasattuipa tuosta
aina uudesta, tyhjentymättömästä tuttavasta esiin
kohta, jossa kerrotaan Simeonin paosta metsään
surkean Hämeenlinnan matkan jälkeen. Simeoni
olikadonnut, ja toisilleveljeksille tuli vihdoin hätä
käteen: lähtivät miestä etsimään, kuusi muuta vel-
jestä, kukin suunnaltaan. Ja noin sanotaan »Vel-
jeksissä» sitten:
»Hänen, joka pakolaisen saavuttaisi, piti saattaa
se kotia, astua ylös Impivaaran vuorelle ja, puhal-
tain koivutorvea, ilmoittaa asia muille. Toi nyt
Eerotorvensakalpeasta pensastosta, koivutorvensa
ankaran, kahden kyynärän pituisen ja kauas
kuuluvan, jaupotti sen yöksi sudentarhan soli-
sevaan ojaan. Sillä, tehty jo keväällä parhaana
mäihän aikana, oli ämyri nyt kovin ravistunut
ja kuiva.»
Siinä se on, se »kovaääninen»: ämyri.
Kivi toistaa sanan vielä varmemmaksi vakuu-
deksi muutamaa kymmentä riviä jalempana: »Ja
asetti Juhani huulillensa ankaran ämyrin
• »
Pidemmittä puheitta: heitetään »kovaääniset»
kielelliseen romukoppaan ja otetaan ämyri t
käytäntöön!»
Aivan oikein! Pantakoon »kovaääninen» ro-
mukoppaan sitäparempi mitä pikemmin. Mutta
tilalle ei sovi »ämyri», se on liiaksiraju, ärjyvää
ukkosta muistuttava nimitys.
Jotakin pehmeämpää, kuvarikkaampaa täy-
tyy kovaäänisen vastineeksi keksiä. Minä puo-
lestani esitän sen vastineeksi k«a i k u-nimi-
tystä. Onhan se luonteen mukaista. Kaiku
vastaa, toistaa, tuo kuultaviin.
Eikö sovi?
»Kaiu laulu Suomen, kaiu jalona» j.n.e.
Kaiku ei tosin ole esine-nimitys, mutta tässä
RADIO

<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>

Project Runeberg, Fri Oct 18 23:49:53 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >> https://runeberg.org/radio/1928/0006.html

		Radio / 1928 / 4 Table of Contents / Innehåll \| << Previous \| Next >>
	Project Runeberg \| Catalog \| Recent Changes \| Donate \| Comments? \|