Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuppukorva. Jänistarina, kirj. Ernest Thompson Seton - II
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
33
Rämeikön pääasujamet olivat Tuppukorva äitineen;
heidän lähimmät naapurinsa asuivat pitkien matkojen
päässä ja heidän sukulaisensa olivat jo aikoja sitten
kootut isiensä luokse. Metsittynyt alankomaa oli hei-
dän kotiseutunsa; täällä he elivät vaatimatonta jäniksen-
elämäänsä, ja täällä Tuppukorva sai sen kasvatuksen,
mikä teki hänestä kelpo jäniksen, joka luonteenlujuudella
astui elämän vaaroja vastaan.
Emojänis oli uskollinen, pikku äiti, jokakasvatti pol-
kastaan niin hyvin, kuin suinkin taisi. Ensimäinen, mitä
hän hänelle teroitti, oli »paikoillaan oleminen ja vaikene-
minen». Seikkailu käärmeen kanssa opetti Tupun täy-
dellisesti ymmärtämään tämän neuvon viisauden; hän ei
unohtanut opetusta milloinkaan ja menetteli myöhem-
pinä päivinään juuri, kuten häntä oli neuvottu, mikä
myöskin useimmissa tapauksissa osoittautui ainoaksi
oikeaksi tavaksi.
Toinen, minkä hän oppi, oli »kangistuminen»; se seuraa
aivan itsestään edellistä ja opetettiin se Tupulle käytän-
nössä heti, kun hän kunnollisesti osasi juosta.
»Kangistuminen» merkitsee yksinkertaisesti sitä, ettei
liikuta itseään ja muuttuu elottomaksi patsaaksi. Heti
kun hyvinkasvatettu jänis huomaa vihollisen itseään
väijyvän, jääpise aivan paikoilleen, olkoon miten jamissä
hyvänsä, ja välttää huolellisena jokaista liikahdusta.
Tämä on varsin luonnollista; sillä koska metsänasukkaat
ovat samanvärisiä kuin maa, puu tahi pensas, vetävät ne
vainoojiensa huomion puoleensa ainoastaan liikkuessaan.
Milloin kaksi vihollista kohtaa toisensa yksinäisellä
metsä- tahi eläinpolulla, on se, joka huomaa ensiksi vi-
hollisensa, paremmassa asemassa, koska hän »kangistu-
malla» voi tehdä itsensä näkymättömäksi ja silloin voi
itse valita itselleen oikean hetken hyökkäystä tahi pakoa
varten. Ainoastaan se, joka on perehtynyt metsän elä-
mään ja rientoihin, kykenee kokonaisuudessaan käsittä-
mään tämän opin tärkeän merkityksen. Jokaisen eläi-
3
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
