Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valkean jääkarhun elämäntarina. Kirj. Charles G. D. Roberts
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
71
Hän kääntyi nopeasti ympäri ja hyökkäsi suoraan
sinne, missä karhun poikanen vikisten odotti, nuuski
häntä liikutettuna ja vei hänet takaisin korjuuseen halki
harmaiden ja välkkyvien jääkallioiden. Tämän onnet-
tomuuden jälkeen ei emäkarhu käynyt jahdissa yhteen
tahi kahteen viikkoon, vaan pysyttäytyi ainoastaan
sisämaassa päivänpaisteisissa laaksoissa ja nuoleskeli
haavojansa. Hän nautti ravinnokseen vain meheviä juu-
ria jahentoja ruohoja, joitamaasta kohosi nopeasti kaik-
kialla, missä vaan lumi suli. Sellainen puhdas ja verta
virvoittava ravinto paransi hänen haavansa pian, ja
raittiilla voimilla ja uudella halulla punaiseen liha-
ravintoon ryhtyi hän jälleen viekkaaseen hylkeenpyyn-
tiinsä; mursut hän sitävastoin ylpeänä jätti rauhaan.
Sillä aikaa saapui pohjoisnavan lyhyt ja suloisen läm-
min kesä, jonka aurinko ei mailleen mennyt, ja pohjan
lumiaavat alkoivat lähteiden solistessa saada hymyile-
vän, viheriän värin, ja nopeasti syntynyt keltaisten ja
punaisten kukkien loisto levisi ikuisen jäänreunoille, ja
kaikilla eteläisillä rinteillä, missä maata oli riittävästi
kukkien juuriaelättämään, nähtiin liiteleväin perhosten
lukuisat värit. Pienet siivekkäät seikkailijat lensivät
usein lumirajan toiselle puolelle, missä jo uskalsivat ryh-
tyä vaarallisiin lentoyrityksiin omien kötirajojensa ulko-
puolella. Nopeat liitelijät putosivat pian paleltuneina
maahan, ennenkuin löysivät paluutien, ja nuori karhu,
jonka huomiota herättivät nämät monenväriset pilkut
hedelmättömällä lumikentällä, juoksi huvitetun näköi-
senä niiden kimppuun niitä noppiakseen ja syödäkseen.
Niin oleskelivat nuori karhunpoikanen ja hänen äitinsä
koko kesän toistensa läheisyydessä. Harvoin he tapasi-
vat toisia karhuja, jotka samoilivat jäävuorillatahi pur-
jehtivat lumilautoilla taikka tulivat päivänpaisteisiin
laaksoihin, ravitakseen itseään päivänvanhoilla ruohoilla.
Yhä äidin esimerkkiä seuraten oppi nuori karhu hyl-
keitä pyytämään, hyökkäämään nukkuvien merilintujen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
