Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 1. Kivikauden asuinpaikat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
IL ÄSUTUSJÄÄNNÖKSET.
1. Kivikauden asuinpaikat.
Suomen kivikautinen ihminen on elänyt pääasiallisesti kalas¬
tamalla, osittain metsästyksellä. Kalastuksella ja metsänkäyn-
nillä elävä kansa tarvitsee paljo laajemman alueen toimeentul-
lakseen kuin maanviljelijä. Ei sen vuoksi oudoksuta, että kivi¬
kautisia asuinpaikkoja tavataan yli koko Suomen (kartta, kuv. 5)
kun taas historiallisen ajan alussa väestö jo oli kiintonaista ja
oli keskittynyt vain määrätyille suppeille alueille, mistä yksin¬
omaan silloisia löytöjä tapaa (ks. kuv. 33), muun Suomen ollessa
erämaata. Kun kivikauden kulttuurin aineellisena pohjana oli
metsänkäynti ja kalastus, riippuu siitä, että kivikautisen asu¬
tuksen merkkejä tavataan sellaisilta paikoilta, joilla mainittujen
elinkeinojen harjoittaminen on ollut edullista. Kivikauden asuin¬
paikan lähellä täytyy siis olla vesi, tai, koska kivikauden lopusta
kuluneen 3000—4000 vuoden kuluessa maa on noussut tai järvet
ovat laskeneet, alava lakea tai vesijättö, ent. järvi. Toinen tär¬
keä edellytys asuinpaikkaa valittaissa on ollut että se on voinut
tarjota luontaista suojaa kylmää vastaan. Senpä vuoksi nämä
asuinpaikat yleensä ovat »notkopaikoissa ja vuorten välissä ja
ovat kolmelta puolelta hyvin suojatut. Avonainen puoli antaa
etelään tai useimmiten lännen puolelle, paras suoja, korkea kallio
tai metsäinen harju on idässä». (Pälsi, Kulttuurikuvia s. 72).
Kivikautinen väestö on ollut liikkuvaa, siirtyen eri paikkoi¬
hin vuodenajan ja riistansaannin mukaan. Niin ollen on kivi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
