Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 1. Kivikauden asuinpaikat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
14
kautisen asutuksen jätteitä tavattu hyvin runsaasti. Osa asuin¬
paikoista on nähtävästi ollut lyhyen aikaa asuttuina, toiset kai
etupäässä vain talvisin.
Kun kivikauden asumukset ovat olleet telttamaisia, ilman
permantoa, väliin puoliksi maanalaisia, on asutusta varten sen
vuoksi kernaasti haettu mahdollisimman lämmin paikka, hieta-
pohjainen ja päivän puoleinen rinne, lähellä vettä. Ja nähtä¬
västi on kartettu suurien selkien rantoja ja leiriydytty pienten
järvien ja kapeitten salmien varsille, kuv. 6, joissa kalastus,
myös sulkukalastus, on ollut tuottavaa.
Kivikautisista asuinpaikoista ei ole mitään näkyviä merkkejä
maan pinnalla. Ne tulevat esiin sattumalta, maata raivattaissa,
ja kun nykyinen asutus vasta nyttemmin alkaa sijoittua — sopi¬
vampien paikkojen jo tultua täyteen asutuiksi — kivikautisille,
enimmäkseen karuille ja laihapohjaisille asuinpaikoille, on näitä
viimemainittuja juuri meidän päivinämme runsaasti löydetty.
Niissä on ohuen, 10—20 cm. vahvuisen pinta- ja ruokamulta-
kerroksen alla n. s, kulttuurikerros, kuv. 9, jonka helposti huo¬
maa syntyneen ihmisasutuksen seurauksena. Maahan on näet
jäänyt kaikellaisia merkkejä asukkaista: rikkimenneitä esineitä,
saviastiankappaleita, kuv. 8, työkapineita kuten tahkokiviä, puoli-
valmiita aseita, iskiessä irtaantuneita kivilastuja. Sitä paitsi
on itse tämä kerros väriltään harmaan likainen erilaisista lahon¬
neista organisista aineksista, täplikäs, ei yksivärinen; siinä on
hiiliä ja tuhkaa, väliin on valkeassa melkein tummanpunaiseksi
palaneita juovia ja niin poispäin. Useimmiten on näillä asuin¬
paikoilla myös kivisten liedensijojen ja asumuksen pohjien jät¬
teitä, kuv. 7, 9.
Viimemainitulta on toisilla asuinpaikoilla tavattu tutkittaissa
niin runsaasti, että kyseessä on itse asiassa yhteiskunta, k i v i-
k am tinen kylä. Kaukolassa on Pälsi tutkinut asuinpai¬
kan Riukjärven Lavamäellä, jossa asumukset olivat ryhmitty¬
neet kyläkujan kahden puolen, ja jossa ovet nähtävästi ovat
antaneet kujalle päin. Maarian Jäkärlässä on tutkitulla n. 2200
m2 suuruisella alueella tavattu 56 liedensijaa, mitkä ilmeisesti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
