Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 1. Kivikauden asuinpaikat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
19
se on ollut tavallista mahtavamman henkilön, todistavat siitä
löydetyt 6 meripihkahelmeä. — Kivikauden asuinpaikoilta on ta¬
vattu toisiakin tilapäisen kiinteän asutuksen merkkejä: maan¬
alaisia varastokuoppia: suojia eläimiä ja ihmisiä vastaan, ja jälkiä
tuulensuojaksi kyhätyistä viistokatoksista. Yleensä ovat ne ku¬
ten kaikki sen aikuiset asumukset olleet sangen alkeellisia.
Suomen kivikauden asuinpaikoilla kulttuurikerros on yleensä
ohut, 15—50 cnj. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että Suomen
Vankin asutuskerros — keskiaikuinen — on n. 3 m., Turun kau¬
pungin katujen alla, ja että Persiassa ja Mesopotamiassa on tut¬
kittu rauniokumpuja, joissa kultuurikerros on parikymmentä
metriä, vanhassa Susassa kokonaista 34 metriä.
Suomen asuinpaikka-kulttuuri, jolloin siis kiertelevät ihmiset
elivät tilapäisillä asuinpaikoilla, eivät kiinteästi asunnoissaan,
kestää Suomen rannikoilla kivikauden loppuun, jolloin uusi talou¬
dellinen pohja tulee asutuksen määrääjäksi. Si^ä- ja Pohjois¬
suomessa entinen kulttuurimuoto ainakin osittain näkyy val¬
linneen vielä vuosisatoja kauvennnin, päättäen pronssikautisista
asutuslöydöistä kivikauden asuinpaikoilta, Ylitornion Lohijär-
vellä, Muhoksen Honkalassa ja Säräisniemen Nimisjärvellä. Vie¬
läpä myöhäiseltä historialliselta ajalta ovat näihin verrattavat
lappalaisten asuinpaikat, n. s. markkinapaikat ja »ristimättö-
mäin kentät».
Kivikauden asuinpaikkojen leveneminen Suomessa
näyttää eräitä omituisuuksia. Niinpä ne Karjalan kannaksella
ryhmittyvät niin, että rikkaimmat ja alimmat ovat 21 m. mer.-
pinnan yläp., kuv. 13. Nähtävästi Laatokan vesi tällöin on ulot¬
tunut tuohon rajaan asti, jolloin Laatokka on Viipurin kohdalta
salmen kautta ollut yhteydessä Suomenlahteen. Kun nyk. Neva-
joki sitten puhkeutui, aleni Laatokan vesi, asuinpaikat autioi¬
tuivat ja kivikautinen väestö siirtyi muualle. — Espoon—Kirkko¬
nummen seudulla on meri kivikauden lopulla ollut n. 13 m. kor¬
keammalla kuin nyt, ja se on muodostanut kapeita vuonoja, joi¬
den pohjassa ja varsilla ihmiset ovat asuneet; Ahvenanmaalla
ovat kivikauden asuinpaikat n. 40—30 m. yläp. m. p. ja iVh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
