Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 4. »Lapinkiukaat». »Lapinhaudat». Katiskat. »Ryssänkuopat»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
30
joissa liedensija on yhdessä nurkassa (S. My. A. X: 39) ja jotka
varmuudella ovat ent. kalastussaunoja.
Ruovedellä ja Virroilla on melkoisesti lapinraunioita ja n. s.
»munkkilaisten muureja», jotka osaksi lienevät yhdenkaltaisia
(S. M. 1895: 81 ja 1914: 73). Keuruulla on samanlaisia: »ne joi¬
den keskellä on santaa ja jotka muutenkin ovat lanttoperäiset,
ovat kenties olleet riistan ja tavaran säilytyspaikkoja metsän
petoja vastaan» (S. M. 1914: 73). Vielä on muistettava että osa
näistä Mukaista on voinut olla etäisten kaskimaiden lähellä ole¬
vien metsäriihien kiukaita (S. M. 1909: 6).
Muinaisjäännöksinä pitää kansa monin paikoin ent. pelto-
rakkoja ja vallankin kaskeamisroukkioita, joita 1—2
m. suuruisina tiheästi tapaa ent. kaskimailla, esim. Etelä-Savossa.
Kaskeamisen jäätyä pois käytännöstä on roukkioiden alkuperä
unohtunut. Niinpä Pohjanmaalla Petolahden ja Pirttikylän
rajoilla, Raineäsenilla, on muutama sata kaskiroukkioita, seudun
suomalais-väestön muistoja, n. 200 v. vanhoja. Niiden tarko-
tusta ei siellä enää tunneta, vaan mainitaan niitä haudoiksi. —
Halmeraunioiksi otaksuu Ailio samallaisia joukkioita Kiuru-
vedellä Kainlammin varrella (Hist. Mus. arkisto).
Keski-Suomessa tunnetaan niillä seuduin missä lapinkiukaita .
esiintyy myös useita »jättiläisten kalatokeita», katiskan-
muotoisia jäännöksiä vanhan kansan kalapyydyksistä’).
Ne kulkevat jonkun salmen poikki, ovat tehdyt eri pitkistä, ylem¬
pää n. 25 cm. vahvuisista, alapäästä terotetuista puisista paa¬
luista tai keppilöistä jotka muodostavat aidan. (Vert. myös
S. M. 1909: 136, Juuka). Kuvaus sellaisista Reisjärveltä ja Haa¬
pavedeltä on A. Europaeuksen kertomuksessa (II: 39). Niitten
aika on tuntematon. Hämäläisten kalastajain muistoiksi niitä
luonnollisimmin otaksuu. Niissä on yksikamarisia, jotka ran¬
nalta tuleva aitaus jakaa kahtia, on sellaisia joissa 4 ryhmää
seipäitä kulkee joen poikki. Puut ovat ainakin usein mäntyä, n.
2 m. pitkiä. (Vrt. myös S. My. A. V: 198 ja S. My. A. XVII: 56).
a) Myös Lappajärvellä M. A. Castrenin mukaan. Vrt. S. M.
1896: 50.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
