Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 5. Ryssänuunit ja saaristojen muinaisjäännökset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
33
tää niitä leivinuuneiksi joissa »ryssät» ovat sotien aikana leipiä
paistaneet, tai vanhoiksi ryssien saunojen kiukaiksi. Niiden
otaksutaan siis olevan sota-aikojen muistoja, ja niiden yhtey¬
dessä olisi niin muodoin ollut joskus sotilasleiri.
Jo C- A. GoTTLUND-vainaä kiinnitti huomiota näihin muinais¬
jäännöksiin. Muistiinpanoissaan (osa IV, s. 283 ss.), jotka ovat
joutuneet Kansallismuseoon, kuvaa hän sanoin ja kuvin useita
sellaisia Porvoon, Pernajan ja Loviisan seudulta *). Niinpä mai¬
nitsee hän että Altarskärillä Loviisan ulkopuolella on yhdessä
ryhmässä 14 ryssänuunia sekä joku omituinen kivilatomus, kaitsi
nyt osittain rauennutta kivikehää sisäkkäin. Uunien aukot oli¬
vat olleet laakakivillä suletut, ja Gottlund arvelee, että uuneja
niinollen muka oli tahdottu suojata, kun niiden käyttämisestä
syystä tai toisesta oli luovuttu. Paikan nimitys, kivikehät, sule¬
tut uunin aukot panevat Gottlundia otaksumaan että kyseessä
olisi jotain pyhättöjä, muka viikinkien ajoilta. Uunit eivät ole
linnoja, eivät merimerkkejä, eivät hautoja, eivät lämmitys-
uunia. Leivinuuneja eivät ne myöskään voi olla, sillä Gottlund
oli tavannut Ison Pellingen 2) saarella »ryssänuunin», jonka pohja
oli 11 tuumaa porraskiveä alempana. »Mitenkä voisi niissä leipiä
lämmittää kun ei voinut vetää pois edes hiiliä!»
*’ i Gottlund ei tuntenut Suomesta ryssänuuneja muualta kuin
itäiseltä Uudeltamaalta. Sen sijaan mainitsee hän niitä Ruotsin
Södermanlannista (kuva Illust. Tidn. 1861: 18.) Itse asiassa on
ryssänuuneja kuitenkin laajalti merenrannikoillamme, kuv. 20.
Niitä on Suomenlahden itäpohjukassa Viipurin kaupungin luona
Saarelan kankaalla (K. Soikkelin kirjoitus Karjala-lehdessä
syyskuun alussa v. 1910), Virolahdessa (ks. tuonnempana, siv. 43),
ja Loviisan—Porvoon saaristossa. Onpa ilmoitus että niitä muka
on Anjalassakin (Pakkalan kert., Suom. Muinaism. Yhd. arkisto).
Lännempää Suomenlahden suulta ja vielä Varsinais-Suomestakin
1) Vrt. niistä myös A. O. Freudenthalin kirjoitusta, S. My. A. I.
2) Pellingen SunilandePin itäpäässä on 25 ryssänuunia (N. Pr.
4/8 1909).
3
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
