Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - II. Asutusjäännökset - 5. Ryssänuunit ja saaristojen muinaisjäännökset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
43
savolaisen eränkävijä-asutuksen perua, todistaa mielestäni se
tosiasia, että esim. Kustaa Vaasan aikaan asiakirjatietojen mu¬
kaan oli lapveteläisillä tapana käydä Virolahden saaristossa ka¬
lastamassa.
Ajaltaan tarkemmin määräämättömiä ovat n. s. ryssän-
uunit (vrt. siv. 32). Todennäköisesti ovat nekin täällä 1700-
lukua vanhemmat, koska ne ovat lohkomattomista kivistä teh¬
dyt. Niitä on kyseessä olevalla alueella Essaaren Kumpelnie-
mellä 10—-15 kappaletta; mahdollisesti jokunen muistakin Essaa-
ren kivilatomuksista kuuluu tähän ryhmään. Ne ovat 2—3 m.
läpimitaten. Harvinaisen selvä ja kaunis on yksi Essaaren ent.
laivasillan yläpuolella. Toisena pitkänä seinänä on suuri maa-
peräinen kivi, toisena pysty kallionseinä. Niiden välinen n. 1 m.
levyinen rako on toisesta päästä ja päältä kivillä peitetty, niin
että muodostuu toiseen päähän avoin, n. 1 m. syvyinen oivallinen
uuni.
Suurin osa tämän saariston kivilatomuksista lienee kuitenkin
vasta 1700-luvulta ja erilaisten rauhaisain elinkeinojen muis¬
toja. Vaikka näet valtakunnan raja Uudenkaupungin rauhan jäl¬
keen Turun rauhaan asti kulki tämän saariston halki, niin että pu¬
heena olevat saaret jäivät Venäjän puolelle rajaa, ei niillä näy
minkäänlaisia varustusten ja patterien jälkiä. Mutta kun Pietarin
kaupungin kivitaloja ja Nevan rantasiltoja näihin aikoihin raken¬
nettiin, ruvettiin niitä varten lohkomaan kiviä m. m. Pitkäpaa¬
den saaristosta. Harva se täkäläinen saari, jossa ei ole louhimis-
merkkejä, monessa huomattavan suuressa määrässä. Kerras¬
saan valtavalta vaikuttaa esim. Ilmarilla olevasta louhimosta
rakennettu katu tai tie, jota pitkin kiviä louhimosta on kulje¬
tettu rantaan, .edelleen jaaloilla ja kaljaaseilla sirrettäviksi
Pietariin. Samantapainen mutta vähäpätöisempi on Essaaren
S-puolisella rannalla meren rantaan asti tehty 5—7 m. leveä ja
n. 100 m. pitkä kivin laskettu tie. Luonnollisesti on saarilla täl¬
löin ollut runsaasti kiinteitä ja tilapäisiäkin rakennuksia.
Samanaikuisen myöhäisen tilapäisen asutuksen jätteitä lie¬
nevät useat.erilaatuiset roukkiot, jotka kaikki ovat tehdyt lohko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
