Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - III. Haudat - 1—2. Maanalaiset haudat ja hautakummut - 3. Kiviroukkiohaudat eli »hiidenkiukaat»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
56
muinaisjäännöksiämme. Niiden leveneminen näyttää samassa
rautakautisen asutuksemme levenemisen. Viereisellä kartalla, kuv.
33, on merkitty rautakauden kalmistojemme leveneminen, erikseen
ne, joissa on löytöjä vanhemmalta ajalta kuinv. 700 j. Kr., erik¬
seen pakanuuden loppujakson haudat. Vanhimmat kenttäkalmistot
ovat v. 100—200 j. Kr. (Nakkilan Penttala), nuorimmat Länsi-
Suomessa v. 1150 vaiheilta (Perniön Ylikylä, Maarian Virus-
mäki y. m.); K a r j alan ruumiskalmistot ulottuvat v. 1350
vaiheille asti, jolloin kristillinen hautaustapa pääsi voitolle.
Kenttäkalmistoissa kuvastuvat erilaiset hautatavat. Muuta¬
missa tapauksissa on vainaja poltettu veneessään, josta on lukui¬
sasti niittausnauloja jälellä (Perniön Ylikylä, Kaarinan Risti-
mäki). Tapa on maahamme epäilemättä levinnyt lännestä käsin,
Skandinaviasta. —- Väliin on kenttäkalmistoissa maahan kaivet¬
tuja pieniä kuoppia, jotka ovat polttorovion jätteillä täytetyt,
ympäröiväin paikkojen ollessa ilman kalmistomaata (Köyliön
Tuhkanummi). Tällaiset kalmistot muistuttavat Skandinavian
rautakaudella tavattuja palopilkkuja (»brandpletter»).
Kenttä-polttokalmistot oyat yleisiä Itämeren maakunnissa ja
Itä-Preussissa, jota vastoin niitä Ruotsista ei tunneta. Kumpu-
kalmistoille ja kiviroukkiohaudoille ovat sen sijaan enimmät
vertauskohdat Ruotsista saatavissa.
Kirjallisuutta: A. Hackman, Die ältere Eisenzeit in
Finnland I. Hjr. Appelgren-Kivalo, Suomalaisia pukuja nuo¬
remmalta rautakaudelta I. Th. Schvindt, Tietoja Karjalan
rautakaudesta. —’Lyhyt yleisesitys: A. Hackman, Selitys kartta¬
lehteen 50—51, Suomen kartasto v. 1910. Muita artikkeleja, ks.
lopussa olevan bibliografian numerot: 12, 25, 35, 73, 97, 98,
99, 101—106, 114—118, 121, 124, 126, 128, 130, 136—139, 181,
183, 187, 216, 219, 221, 224—226 y. m.
3. Hiidenkiukaat.
Kuten moni muu kiinteitten muinaisjäännösten erikoisnimi,
on nimitys hiidenkiuaskin alkuaan kansanomainen, sittemmin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
