Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - III. Haudat - 3. Kiviroukkiohaudat eli »hiidenkiukaat»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
62
Suomen hiidenkiukaitten leveneminen näkyy kartasta, kuv. 39.
Huomaamme niiden levenemisen olevan merenrantaisen. Sil¬
mällä pitäen maan nousemissuhteita voi päättää että ne rakenta-
misaikanaan ovat olleet vieläkin lähempänä rantaa. Hauska
havainto niiden ikään nähden on huomio, että ne esiintyvät alem¬
malla rantavyöhykkeellä, jolta yleensä kivikauden löytöjä ei ole,
joten ne siitäkin päättäen ovat kivikautta nuorempia (Lapin pit.,
Rauman maas., Kirkkonummi).
Erikoisia hiidenkiuvasseutuja ovat Kyröjoen
suisto ja rantavyöhyke sen kahden puolen, Kokemäen joen lou¬
naispuolella oleva alue LTuteenkaupunkiin asti ja rantavyöhyke
Kemiöstä Helsinkiin. Laihialta on niitä 554, Vähästäkyröstä 152,
Maalahdelta n. 50, Närpiöstä 49, Lappfjärdistä 79, Sidebystä 25,
Kokemäeltä 18, Nakkilasta n. 30, Harjavallasta 41, Kiukaisista
71, Lapista (T. 1.) 46, Rauman maas. 101, Uudeltakirkolta T. 1.
60, Laitilasta n. 140, Kemiön saarelta n. 130, Perniöstä 115, Deger-
bystä 29 ja Inkoosta 25.
Kaikkiaan tunnetaan Suomesta n. 2,200 kiviroukkioliautaa ’).
Itäisimmät Suomenlahden rannalla ovat Säkkijärveltä, pohjoi¬
simmat Pohjanlahden perukassa Kuivaniemen pitäjästä.
Myöskin sisämaasta on hiidenkiukaita [m. m. Virroilla, Tuus¬
niemellä, Maaningassa, Kuopiossa, Korpilahdella (?) Jämsässä (?)]
mahdollisesti merkkeinä Kyröjoelta pronssikauden lopulla tapah¬
tuneesta kolonisatsionista. Näiden hiidenkiukaiden todellinen
hautauspaikkaluonne ei kuitenkaan ole aivan ehdoton, sillä kivi-
roukkiohautoihin.sekotetaan monasti luontaiset jääkauden aikui¬
set kivirakat eli kivipellot, kaskeamisroukkiot, lappalaisten lieden
sijat j. m. s. Sisämaan jotenkin yleisistä kiviroukkioista voinee
»hiidenkiukaina» pitää tuskin muita kuin osan juuri mainituista.
Kiviroukkiohautamme ovat siis nimenomaan rantavyöhyk¬
keen muinaisjäännöksiä. On sen vuoksi sangen ymmärrettävää,
että ne Suomessa edustavat läntistä, lähinnä skandinavista kult-
1) Pohjanmaalla n. 900, Satakunnassa n. 450, Varsinais-Suomessa
n. 600, Uudellamaalla ja Viipurin läänin länsikolkassa yhteensä n, 320.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
