Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 1. Uhrikivet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
66
ollut yhteydessä hedelmällisyyskultin kanssa: maan palvelu kai¬
ken elättäjänä.
Kyseessä olevat kivet ovat yleensä kutakuinkin tasaisia; joka
tapauksessa ovat ne täysin luontaisia kiviä. Mutta niitten lisäksi
tunnetaan Suomesta erikoisia muodosteltuja uhrikiviä, joiden
pintaan on kaiverrettu kupintapaisia kuoppia ja ojanteita uhri-
voiteen säilytystä ja uhriveren juoksutusta varten. Tällaisia
kiviä, jotka nähtävästi kokonaisuudessaan ovat esihistoriallista
perua, tunnetaan Suomesta nyt 20 kappaletta. Mainittakoon
muutamia:
Mynämäen Raimelassa on Harskan maalla kaksi uhri-
kiveä, joista toisesta maist. E. Saarimaa ohimennen Kotiseudussa
v. 1910 siv. 364 mainitsee, että uhrikiveä on uhrieläinten verellä
voideltu. Maist. Saarimaan ilmoituksen mukaan molemmat
uhrikivet ovat melkoisen tasaisia maakiviä, toinen l,i m. pitkä
n. 70 cm. leveä, toinen neliskulmainen, sivut n. 50 cm. pitkät.
Edellisessä kivessä on 24, toisessa 45 pyöreätä kuoppaa, n. tuu¬
man syvyisiä ja läpimitaltaan n. 6 cm. — Toinen kivistä kuuluu
olevan rapakiventapaista kiveä, mutta kertoja »ei voi ymmärtää,
että kuopat olisivat muuta kuin ihmiskäsin tehtyjä». — Kum¬
pikin kivi on omalla kivisellä kankarellaan. — Tiedon siitä, että
kiviä on uhriverellä voideltu, on antanut vanha muinaismuisto¬
jen taitaja, suntio J. Lindqvist. Muitten paikkakuntalaisten
tiedossa ei ole mitään kiviin liittyviä tapoja.
Uhrikivi, joka aikanaan on sijainnut Kalvolan Heinun
kylän Puhkan talon kivikkoisessa mäkihaassa, mistä se sitten
siirrettiin Rauhalahden kartanoon, lahjoitettiin talvella 1917
valtioneuv. Eliel Aspelin-Haapkylän perikunnan puolesta
Kansallismuseoon. Kivi on kiillepitoista gneissiä, se on n. 140
cm. pitkä, 100 leveä ja 2 dm. paksu, ja sen toisella puolella on n.
40 pyöreätä kupintapaista syvennystä, joista muutamat ovat
toisiinsa yhdistetyt. — Vieressä oleva kuv. 41 on vanhan piirrok¬
sen mukaan tehty eikä täysin tarkka. Nykyajan ihmisille oli
kiven käyttö ja merkitys täysin tuntematon.
Nivala. Maist. A. Eukopaeus mainitsee kertomuksessaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
