Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 1. Uhrikivet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
69
kuopat toht. J. Ailion tutkimuksen mukaan ovat rakeisessa
kivessä muodostuneita rapautumisjälkiä. Samallainen on »Pa¬
holaisen väktkivi» Virolahdella, josta toht. J. Rinne on jättänyt
Kansallismuseoon kuvan ja tietoja. Olisi erittäin suotavaa, että
saataisiin ainakin hyviä valokuvia Suomen kuopallisista uhri-
kivistä.
Sen tapaiset uhrikivet, joita tässä on selostettu, eivät ole har¬
vinaisia Suomen ulkopuolella. Skandinaviassa (S. M. 1895: 3),
Keski- ja Länsi-Europassa (etenkin Englannissa) sekä Välimeren
maissakin ne ovat jotenkin yleisiä ’). Välimeren itäpohjukasta
on kulttuurivirtaus kulettanut niitä kauvemmaksi itäänkinpäin
m. m. Kaukasiaan, Altaille ja Sajanin vuorille. Sen sijaan uhri¬
kivet kivettömyyden vuoksi ovat Itä-Europassa ylen harvinaisia.
Uralilta en niitä tunne yhtään, mutta niitä tunnetaan Valdain
ylänköalueelta 5. Itämerenmaakunnissa niitä myös on, joskaan
ei niistä ole tarkempia tietoja. M. m. on toht. Ailion tiedon
mukaan yksi sellainen Räävelin Linnamäellä, ja siinä on useita
kuoppia; R. Hausmann mainitsee Saarenmaalta graniittikiviä,
joissa on kuoppia. Muualta Europan Venäjältä nämä kivet mel¬
kein kokonaan puuttuvat2). Kokonaisuutena katsoen muo¬
dostavat siis Suomen ja Valdain uhrikivet koillisen haarauksen
lännestä saapuneesta kulttuurivirtauksesta.
V anhimmat näistä uhrikivistä ulottuvat epäilemättä
kivikaudelle, myös Skandinaviassa, jonka kiviajan hautojen kat-
topaasissa on joskus uhrikuoppia (»älvkvarnar») tavattu. Siellä
on niitä tehty vielä pronssikaudella — lukuisasti m. m. kallio¬
piirrosten yhteydessä —- ja todennäköisesti rautakaudellakin
hautalöydöistä päättäen. Mitään suoranaista tietoa siitä, että
niitä olisi historiallisena aikana tehty 3), ei ole, ja ainakin Suo¬
meen nähden se tuntuu hyvin vähän uskottavalta. Sen sijaan
*) Vrt. O. Montelius, Der Orient und Europa, s. 27.
2) Etelä-Venäjällä niitä on jokunen. Vrt. Hhhepjie, HeaoBi-
’lecTBo bi jiohct. Bpeu,, siv. 123.
3) Syvennetty kyllä, vrt. yl’ä tieto Jääskestä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
