Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 2. Pyhät puut. Uhrilähteet - 3. Kivipatsaat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
78
tuissa kokoelmissa ja eritoten Gottlundin anteckningar’eissa,
joissa siv. I: 233 alkaen on melkoisen laaja luettelo Gottlundin
tuntemista uhrilähteistä.
Ruotsissa on uhrilähteitä keskiaikuisten kiltojen yhteydessä,
pyhitettyjä esim. P. Sigfridille, P. Ristille j. n. e. (Namn och
bygd 1914: 193).
Uhrilähteiden vedellä on paranneltu etenkin iho- ja silmä¬
tauteja; viimemainitusta kuvaavana esimerkkinä oli eräs paimio-
lainen torppari, joka — kiitos pohjoiseenpäin virtaavan Niittulan
uhrilähteen parantavan veden voiman — vielä 80 vuotiaana näki
selvästi, vaikka jo pienenä oli tulla sokeaksi.
Kirjallisuutta: J. R. Aspelin, Karsikot (N:o 33).
S:a, Pyhiä puita ja puistoja (N:o 34). Krohn, Suomen suvun
pakanallinen jumalanpalvelus.
3. Kivipatsaat.
Skandinaviassa on ollut rautakaudella paikoitellen yleisenä
tapana pystyttää muistokiviä, n. s. hautakiviä. Joskus on täl¬
laisia kiviä pystytetty haudoille ja hautakummuille, mutta enim¬
mäkseen ovat ne erillisiä patsaita, jotka ovat pystytetyt erikseen
jonkun henkilön muistoksi tai jonkun tapahtuman ikuistami-
seksi, tien tai sillan valmistumiseksi, vierailla mailla kaatu¬
neitten kunniaksi j. n. e. Kuten tiedetään, tällaiset muistokivet
Ruotsissa rautakauden loppuessa tavallisesti varustettiin riimu-
kirjaimin kaiverretulla kirjoituksilla *). Vielä viikinkikaudel¬
lakin oli kuitenkin, kuten sitä ennen, ldrjailemattomiakin pys¬
tyjä hautakiviä.
Suomesta tunnetaan matalia pystyjä kivipatsaita erinäisillä
Ahvenanmaan hautakummuilla (kuv. 46) viikinkikaudelta; näh¬
tävästi ne ovat bautakiviksi katsottavat. Suomen mantereelta
tunnetaan sellaisia vain Laitilan Untamalasta kahdella matalalla
*) Riimukivet ovat oikeastaan hautakiviä, joihin ruvettiin ruunoja
hakkaamaan. Vrt. Almgren, m. t. s. 32 ja Namn och hygd 1914 s. 10.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
