Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 4. Käräjäpaikat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
83
jo viljelykseen otetulla Käräjämäellä Asemenkylässä Haapajär¬
ven rannalla vastapäätä Janakkalan Haapanientä vieläkin kuu¬
luu olevan »pöydäntapainen kivi ja sen kohdalla kaaressa ikään¬
kuin istumakiviä». Lisäksi Pirkkalan Kirkontaustan kylän
Harjun kivikon luona, jossa jo 1700-luvun aikuiset kirjailijat
Gadd (v. 1747, Observ. physico-oeconom. in septentr. Satacundiae,
s. 2 3, nootti d) ja Hall (v. 1783, Beskrifning öfver Birckala
socken, s. 14) mainitsevat olleen käräjäpaikan taivasalla ja siellä
käräjiä istutun. Lait olivat muka olleet lautoihin leikatut, ja
arvallakin oli asioita ratkaistu.
Ulkopuolelta Satakunnan olevista Suomen käräjäpaikoista
on tunnettu K a k s k e r r a n Satavaluodon Matalavuori, jossa
lienee ennen ollut tuomarinympyrä, ja johon liittyvä kansan¬
tarina vilkkaasti kuvaa, miten jättiläiset siellä kantoivat ihmi-
’siltä villoja veroiksi (S. M. 1900: 67). Hieman epäillen täytynee
suhtautua pariin muuhun tietoon varsinaissuomalaisista tuoma-
rinympyröistä. G. Hallenius ja muut, viimeksi J. Sjöros, näet
kertovat yhdestä sellaisesta Yläneellä, Lehtisistä Yläneelle
vievän tien varrella. Se oli n. s. »Flemingin vuorella», jossa muka
on ollut 12 Flemingin pystyttämää kivituolia lautamiesten istui¬
miksi, mutta jotka 1870-luvulla hävitettiin (§. M. Y. A. VIII:
78—79). Toinen tuomarinympyrä on Mynämäen Parsilan
kylässä »Kuningas-Kalmarin» vuorella lähellä Laitilan rajaa (Gott¬
lund, Antikv. Anteckningar, I: 159, Kansallismuseossa). Viime¬
mainitun mainitsee Gananderkin »Mythologiassaan» hakusanassa
»Kunings-Kalmar». Alkutiedon antaja on nähtävästi G. Halle¬
nius v. 1738. — Lohjan Karstun kylän Lakimäellä lähellä
Sammatin rajaa on toht. R. Boldtin kuuleman kertomuksen
mukaan myös ollut suuria kiviä istumapaikoiksi asetettuna. Ja
idempänäkin on tuomarinympyröitä ollut Artjärven Kint-
tulan kartanon luona eräällä järveen pistävällä niemekkeellä.
Täälläkin kehäkivien luku mainitaan 12:ksi (S. M. 1903: 43) *).
Vielä on Nastolassakin vastapäätä Kalkkolan Linna-
vuorta Käräjänokka, missä vielä muutamia vuosi sitten niemen
*) Vrt. D. Lassila, Artjärven pitäjän vaiheet, s. 5.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
