Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 4. Käräjäpaikat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
86
tehnyt, että se kuolemalla rangaistiin, niin kukin kehällä istu¬
jista on ottanut siitä kiven ja rikollinen on paikalla kuoliaaksi
kivitetty» j. n. e. Muuten ilmoittaa toht. A. A. Koskenjaakko,
että Suomen kansan oikeustapoja kuvaavissa sananlaskuissa ei
ole sellaisia, jotka toisivat valaistusta nyt puheena olevaan ky¬
symykseen. Ainoastaan siihen, että korkeimmat mäkikohdat
ovat iolleet tärkeitä käräjäpaikkoja, viittaa muudan Tyrvännöltä
muistiinpantu sananlasku: »mäillä käräjät käydään».
Ei suinkaan ole mahdotonta, että, kuten jo ylempänä viitat¬
tiin, tuomarinympyröistämme osa olisi vasta historialliselta ajalta.
Euran ympyrään nähden tekee sen otaksuman Ignatius (m. t.)
ja Kokemäen ympyrään J. A. Lindström (Suomi 1860: 193).
Juuri nuo molemmat ympyrät tuntuisivat kuitenkin lähinnä
olevan esihistoriallisia, niiden yhteydessä olevista muista histo-
riantakaisista muinaisjäännöksistä päättäen.
Ei liene aiheetonta tässä yhteydessä muistuttaa, mitä Olaus
Magnus kertoo teoksessaan Historia de gentibus septentrionali-
bus, painettu v. 1541. »Jotta lainkäyttö tapahtuisi oikeuden¬
mukaisesti ja hyvässä järjestyksessä, on heidän oikeudenkäyttö¬
jä neuvottelukokoustensa paikkana tasainen kohta metsän kes¬
kellä (niitä vielä nykyisin pidetään loukkaamattomina); niihin
kokoontuu määrättyinä vuodenaikoina laajalti kansaa lukematon
joukko; heitä kuulustelevat ja tuomitsevat kuninkaan vouti ja
12 lautamiestä» (XIV kirja, kapp. 14).
Samassa kirjassa on hauska tieto, joka selittää miksi juuri
saaret ja luodot ovat kelvanneet käräjäpaikoiksi ja ovat sellai¬
sina käytetyt. XI kirjan 44 ja 45 luvuissa puhutaan Ruotsin
maassa muinoin vallinneista levottomista ajoista. »Tällöin kan¬
san vanhimmat, ikäloput miehet, karkeavaatteiset ja tuuhea-
partaiset, vailla tietoja ja kirjallisia taitoja» mutta kokeneita ja
arvokkaita kerääntyivät neuvoa pitämään. »He sen vuoksi läh¬
tivät erääseen saareen» taivasalla neuvotellakseen rauhassa sivul¬
lisilta, ja heidän päätöstään ja tuomiotaan toteltiin. Ja histo¬
rioitsija huomauttaa aivan oikein-, että »tämä tapa neuvotella
saarilla muistuttaa tapaa kuningasta valittaessa.» »Sekin tapah-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
