Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 5. Linnat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
89
Rymättylän Hanka), jplloin vallien väliin jää sola, »zwinger»kuja,
jonka menetys ei vielä tiedä linnan lopullista valloitusta. Val¬
lissa on aukko, josta pääsi linnan laelle. Milloin valleja on enempi
kuin yksi, eivät porttiaukot ole suorassa linjassa. Kun portti-
kohdan puolustus oli tärkein, nimenomaan yksivallisissa linnoissa,
on sen edessä väliin lyhyt ulkovarustus tai sen kahden puolen
lyhyt kuja, tehty vallin päitä leventämällä tai yhdensuuntaisiksi
ulospäin kääntämällä, joten kujassa oli jotenkin helppoa tuhota
vihollinen. Portin vieressä vallissa on joskus ollut kuoppa, josta
puolustajat ovat kiviä viskelleet ja vallin takana muuallakin on
ollut siellä täällä kivikasoja »ampumavarastona».
Mäkilinnojen vallit — aina tehdyt kalkkia tai muuta side¬
ainetta käyttämättä — ovat nykyisin rauenneita, kuv. 51, 2—3 m.
leveitä ja Va ä 1 m. korkeita. Korkeimpia ja paraiten säilyneitä
on nykyisin valli Sortavalan Mäkisalon Linnavuorella, jossa
se on n. 1 V2 m. korkea, ja vielä hyvin latomuksensa säilyttänyt,
ulkoseinä kun on jyrkkä, samoin Rapolan linnalla y. m.
Alkuaan hionet vallit ehkä eivät ole olleet näinkään korkeita.
Niiden korokkeena on arvatenkin ollut puu- ja risusortoja.
Tästä yleisestä pakolinnojen kaavasta on Suomen muinais¬
linnojen joukossa pari huomattavaa poikkeusta: ainakaan Kur¬
kijoen Hämeenlahden linna ja Sääksmäen Rapolan linna eivät
ole olleet vain tilapäisiä turvalinnoja vaan selviä asuttuja-, s. o.
kaupunkilinnoja, joissa on ollut asuntoja ja asukkaita. Rapolan
linnaa, Rapolan harjun laella, n. 120 m. allaolevaa järvenpintaa
ylempänä, Suomen suurimman vuorikuopan »Linnanhaudan»
ympärillä ympäröivät joka puolelta harjun ulkosyrjää kiertävät
kivi- ja maavallit, jotka rajoittavat kokonaista n. 20000 m2 suu¬
ruista aluetta, mitä vielä ei ole tutkittu. Tässä yhteydessä sopii
muistaa, että keskiajan asiakirjoissa mainitaan Rapolassa kunin¬
gas, »kuningas de Rapolum.» Hämeenlahden linnalla taas on
tutkittu multakasoja, jotka ovat olleet asuntojen jätteitä ja sieltä
on tavattu esihistoriallinen kalmistokin. On pidetty mahdolli¬
sena että se ja Laatokan Karjalan muut linnat kenties ovat ruot¬
salaisten viikinkien linnakaupunkeja. Muista Suomen esihisto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
