Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - IV. Uskonto ja yhteiskunta - 5. Linnat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
91
olleet vain pakolinnoja, vaan ilmeisesti strategisia, maan puo¬
lustusta varten rakennettuja. Suomen linnavyöhykkeen to¬
pografiaa ei ole vielä niin tarkkaan tutkittu että samaa voisi
varmuudella sanoa meikäläisistä linnoista. Kyseessä strategi¬
sen luontoisina olisivat Sisä-Hämeen ja Laatokan muinais¬
linnat.
Suomen keskiajan alussa muinaislinnojemme edustama
linnatyyppi pian jää käyttämättä: mäkilinnoista siirrytään vesilin-
noihin. Pakanuuden ajan tapaisia, keskiaikaisia mäki-
linnoja on Suomessa kuitenkin ainakin 3 v.v. 1100—1300 vai¬
heilta: Liedon Vanhalinna, Hakostaro Uskelassa ja Janakkalan
Hakoisten linna. Niissä on sentään jo käytetty valleissa kalkki-
laastia, ja myös tiilet ovat olleet tunnettuja: ollaan siirrytty
keskiaikaan.
Suomen mäkilinnoilla on lukuisia vastineita Skandinaviassa.
Venäjän muinaislinnat sen sijaan ovat, osaksi ehkä luonnonsuh-
teistakin riippuen, erilaisia.
Muinaislinnojemme levenemisvyöhykkeenä on Etelä-Suomi.
Niistä pohjoisimmat ovat Ikaalisissa, Kuhmoisissa, Sulkavassa
ja Sortavalassa, joiden kaikkien tienoilla on myös rautakauden
löytöjä tavattu. Muutoin selviää niiden levenemisalue kartasta,
josta näkee muinaislinnojen keskuksia olevan Varsinais-Suomen
rannikolla, Etelä-Hämeessä ja Laatokan luoteisrantamalla. Kaik¬
kiaan tunnetaan Suomesta nyt n. 300 esihistoriallista mäkilinnaa.
Niistä jotkut — Kakskerran Kulho, Rymättylän Maanpää, Kur¬
kijoen Soskua y. m. — ovat joka puolelta niin jyrkät että niillä
ei ole minkäänlaisia varustuksia ollut. Sellaisina »muinaislin¬
noina» on ehkä käytetty eräitä toisiakin mäkiä. Jo kivikaudella
on ehkä varustamattomia mäkiä pidetty turvapaikkoina ja »tä¬
hystystorneina» (Pälsi, Kulttuurikuvia s. 74.)
Kivivalleja, sellaisia kuin linnoilla, on Suomesta muistiin
merkitty löytyvän parissa kohdassa tasaisellakin maalla: Sidebyn
Ömossan kylästä on sellainen kuvattu Aspelinin teoksessa Suo¬
mi-kirjassa (II: 9, siv. 97).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
