Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
on helmiä sellaisia kuin Tuoli’ on mun kultani,
Veli-surmaaja, Kukkuu, kukkuu, kaukana
kukkuu y. m. Nykyisiin aikoihin saakka on uudempi
kansanrunoutemme jatkunut rekilaulujen ja
arkki-veisujen muodossa, jotka kaiken ala-arvoisen
sisäl-lyksensä ohella kuitenkin sisältävät myös monta
runollista ja kauniisti helähtävää säettä.
Kolmannen kauden suomalaisen kansanrunouden
kehityshistoriassa muodostavat kansanrunoilijat,
nimeltä tunnetut rahvaan miehet, jotka 1800-luvun
taitteessa niin yhtenäisenä ja silmäänpistävänä
parvena esiintyvät, hekin merkkinä suomalaisen
kansallishengen heräävästä itsetietoisuudesta. Etevin
ja tunnetuin heistä on Paavo Korhonen (f 1840),
„Vihta-Paavo“, joka nasevilla, terävillä, usein
pilkallisilla lauluillaan saavutti monelle
nykyaikaiselle-kin kirjailijalle kadehdittavan kuuluisuuden. Muista
hänen aikalaisistaan mainittakoot vielä Pentti
Lyytinen, Pietan Makkonen, Olli Kymäläinen ja Antti
Puhakka, kaikki, samoin kuin Paavo Korhonen,
savolaisella alueella syntyneitä. Heidänkään
kirjallista merkitystään ei ole vähäksi arvattava. Hekin
valmistavat tietä suomalaiselle kansalliskirjallisuudelle.
7. Kansallinen tiede.
Suomalaisen kansalliskirjallisuuden
syntysanoihin on myös tämän aikakauden kansallinen tiede
syvästi vaikuttanut. Luemme silloin sen piiriin:
1). Suomalaisen historiankirjoituksen,
jonka vanhin muistomerkki on ennen hengellisenä
kirjailijana mainitun Paavali Juustenin latinankielinen
piispanlcronika. Latina pysyikin sitten kansallisen tie-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
