Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kielioppien tekijöitä ilmestyi sitten 1800-luvun
alulla useitakin, joista professori Reinhold von Becker
(f 1858) on huomattavin. Hiinpä se myöskin
toimittamissaan Turun Viikkosanomissa julki lausui
ajatuksen, että vanhoja kansanrunojamme kenties voisi
järjestää joksikin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, antaen
siten suoranaisen sysäyksen Elias Lönnrotin
elämäntyölle.
8. Suomalaisuus.
Katoolisen ajan lopulla, 1500-luvun taitteessa ja
vielä sen keskivaiheillakin, suomalaisen kirjakielen
syntyessä, oli myös sivistyneiden säätyjen yleinen
puhekieli meidän maassamme suomi, jonka vuoksi
uskonpuhdistuksen maahan tullessa ei muuta kieltä
voitu kirkon kieleksi ajatellakaan. Kielellisessä
suhteessa oli kansamme siis silloin eheämpi kuin
koskaan jälkeenpäin. Samoin kansallisessa, sillä
muualtakin muuttaneet aateliset ja porvarit sulivat
pian suomalaiseen ympäristöönsä, papistosta
puhumattakaan, jonka valtavan enemmistön
hiipankanta-jaan saakka maan omat lapset muodostivat. Myöskin
valtiollisessa suhteessa oli kansamme sangen
itsenäinen. Olipa se kaksi kertaa samalla 1500-luvulla,
Juhana Herttuan ja Klaus Flemingin aikoina, omaksi
valtiolliseksi kokonaisuudekseen muodostumaisillaan.
Heikoin se oli yhteiskunnallisessa suhteessa.
Ylempi aateli ja sen sortama rahvas seisoivat jo
kahtena vihamielisenä leirinä vastakkain, jotka
Nuijasodan verikentillä (1596—1597) voimiaan mittelivät.
Aateli voitti, kansa painui allepäin. Papisto oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
