Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ympäröivien olojen tuote ja tuottava voima, joka
niitä muodostaa. Sen laatu on veteen verrattava, joka
nousee maasta ja kohoaa taivahille ja lankeaa jälleen
virvoittavina pisaroina alas, kukin pinnallaan
tuhat-karvaista kauneutta heijastellen. Että se myöskin,
kun maan henkinen ilmakehä on erityisen raskas
ja tukahduttava, voi jylistä ukkosena ja salamoida,
siitit antaa maailmankirjallisuuden historia meille
monta pätevää todistusta.
Kirjallisuus on aina elimellisessä
yhteydessä ympäröivien olojen kanssa. Kunkin kirjallisen
ilmiön syntysanat ovat ajanhengestä ja
kansan-hengestä etsittävät, joita kirjallisen yksilön henki
on omalla tavallaan tulkinnut ja joihin hän on
takaisin vaikuttanut.
Ajanhenki Suomessa 1800-luvun alkupuoliskolla
oli kylläkin raskas ja tukahduttava. Kuitenkaan
sen kirjallisuus ei voinut jylistä ukkosena ja
salamoida. Siltä puuttui siihen voima. Suomen kansa
tuskin tunsi itseään. Se oli liian kauan ollut vieraan
vallan alaisena ja nyt jälleen siirtynyt uudelle
valloittajalle. Tulevaisuus oli tuntematon, entisyyttä enää
mahdoton palauttaa. Mielet olivat hiljaiset ja
ahdistuneet.
Kuitenkaan ei oman kansallisuuden tunto
ollut koskaan täydellisesti kuollut Suomen kansan
keskuudesta. Punaisena, joskin sangen ohuena
lankana se oli käynyt kautta koko Ruotsin vallan
aikaisen Suomen historian. Se oli elänyt osaksi
tieteellisenä mielenkiintona, osaksi paikallisena
patriotismina, vaikka tuo tieteellinen
mielenkiinto alkoikin 1800-luvun taitteessa jo olla yhtä
kaukana kaikesta käytännöllisestä kansallisesta
toiminnasta kuin saattaa olla tiedemiehen mielenkiinto
jotakin kuolevaa kansanrotua kohtaan, ja vaikka tuo
paikallinen patriotismi ei useinkaan ollut sen suu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
