Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
itii-suomalaiset murteet, silti vanhaa länsi-suomalaista
kirjakieltämmekään hylkimättä, hän kultaista
keskitietä kulkien osasi sovittaa sen murteiden
taistelun, joka vuosisadan alulla oli viriäinässä eri
maakuntien edustajien välillä ja joka olisi vienyt
kirjakielemme yleiseen sekasortoon. Kansankielen
perinpohjaisena tuntijana hän loi ja vakiutti
äärettömän joukon uusia am m at ti sanoj a, joita
suomenkielen kohotessa korkeamman sivistyksen välineeksi
joka alalla tarvittiin. Niinpä hän Suomen
kasvistollaan (1860) loi suomalaisen kasvi-opillisen sanaston,
kehitti lain-opillisilla suomennoksillaan, m. m. J. Ph.
Paimenin Lain-opillisella käsikirjalla suomalaista
laki-sanastoa j. n. e. Hänen suurtyönsä kielellisellä alalla
oli kuitenkin laaja Suomalais-ruots alainen
sanakirja, joka ilmestyi vihkoteoksen muodossa vv.
1866—1880. Kun tähän lisäämme häneltä samoin
v. 1880 valmistuneet Loitsurunot, hänen johdollaan
ja pääasiallisesti myös hänen työvoimillaan
toimitetun uuden Virsikirjan laitoksen, hänen toimittamansa
hyöty kirjat rahvaan tarpeita varten, kuten
Talonpojan kotilääkäri, hänen työnsä sanomalehdistön
palveluksessa (Mehiläinen vv. 1836—1837 ja 1839—
1840) y. m., niin täytyypä tunnustaa, että syvemmin
ei kukaan ole Suomen kansalliskirjallisuuden syntyyn
vaikuttanut. Myöskään ei minkään maan
kansallis-kirjallisuus ole laskettu leveämmälle, kestävämmälle
perustukselle.
Elias Lönnrotin elämäntyön huippu oli
kuitenkin Kalevala. Heti ensimmäisellä otteellaan astui
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
