Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
luonnonraikkaita säveliä kuin Piika
pikkarainen, Pohjanmaa, Häme, Karjala y. m.
Omituisen ja samalla yleviminän ilmaisunsa saa
meikäläinen jälkiromantiikka 1880-luvulla esiintyvän
Gustaf von Numersin huomattavassa
näytelmätuo-tannossa, joka, vaikka alkuperäisesti ruotsiksi
suoritettu, on suomenkielisenä julkisuuteen tullut ja
sellaisena myös suomalaiseen kirjallisuuteen luettava.
Hänen historiallisista näytelmistään on etevin ja
tunnetuin Elinan surma, saman-nimisen kansanballaadin
pohjalle rakennettu 5-näytöksinen murhenäytelmä,
tekijän ja Kaarlo Bergbomin nerokkaan yhteistyön
hedelmä ja vieläkin Suomen Kansallisteatterin
kotimaisen ohjelmiston kaunistuksia. lioalististen ja
romantisten aatesuuntain yhteentörmäystä
rauhallisessa maalaispappilassa kuvailee herttaisella tavalla
taas hänen erinomainen huvinäytelmänsä Kuopion
takana, sekin kotimaisen näytelmäkirjallisuutemme
parhaita ennätyksiä.
Kristin-usko on syvimmältä olemukseltaan
romantinen. Siksi onkin sitä pidettävä meidän
romantisen aikakautemme tyypillisenä
maailmankatsomuksena, kun taas sen realistisen ajan
maailmankatsomus, jonka ilmiöitä nyt käymme
tarkastelemaan, on syvimmältä olemukseltaan
luonnontieteellinen. Tällä ei kuitenkaan ole sanottu,
etfeivät monet romantikot ja jälkiromantikot
saattaisi olla vapaa-ajattelijoita ja päinvastoin useat
realistit kätkeä monta kristillistä aines-osaa
sydämeensä. Mutta me tahdomme yhä edelleenkin pitää
kiinni ilmiöiden tyypillisistä, emme niiden
yksilöllisistä ominaisuuksista.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
