Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
sen. Yhtyneenä syvien rivien yhteiskunnalliseen,
suomalaisuuden vanhaan kansalliseen ja
nuor-suomalaisuuden tuomaan yksilölliseen
vapaus-vaatimukseen, se loi mielten myrskyn, joka vihdoin
puhkesi ilmi suurlakossa (syksyllä 1905), ainoassa ja
tyypillisesti suomalaisessa vallankumouksessa, minkä
meidän maamme on nähnyt. Sen kahden puolen
myrskyää myös ennen niin hiljainen suomalainen
kirjallisuus. Se on yhtä ajanhengen ja
kansallishengen kanssa.
3. Runous.
Runomuotoinen esitys, joka realistisena aikana
oli ollut syrjäytetyssä asemassa, pääsee
uusromanti-sen hengen tuulahtaessa jälleen oikeuksiinsa. Niinpä
esiintyy 1890-luvulla peräkkäin seuraavat viisi
runoniekkaa:
1) Yrjö Veijola (Weilin), jonka kertovainen
legenda Haavoja (1895) heti herättää suurta huomiota
rohkealla vertausten käyttelyllään ja realistisen ajan
ihanteille oudolla, uneksivalla tunnesävyllään. Monta
kaunista tunnelmapalasta sisältää myös hänen
lyyrillinen kokoelmansa Karsikko. Veijolassa on
skandinaavisen kirjallisuuden vaikutusta huomattavissa,
jonka tuotteista hän onkin suomentanut valikoiman
Gustaf Frödingin ja Oscar Levertinin runoudesta.
Vielä hän on suomentanut valikoiman Lars
Stenbäckin runoudesta, kirjoittanut eräitä näytelmiä, kuten
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
