Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kehittynyt, Tän pojan kevätrallatuksien (1897) ja
Kylän laulujen hilpeä tekijä, joka pian laajentaa
runoutensa myös kansan-elämän ja ihmis-elämän
vakaisia puolia käsittäväksi. Suurimmat voittonsa
hän viettää kuitenkin kansanomaisen runokuvauksen
alalla. Hänen muita teoksiaan ovat runokokoelmat
Kulkurin lauluja ja Unta ja totta, näytelmät
Juhannus-tulilla sekä Tuhkimo ja kuninkaan tytär, kertomarunot
Kuisma ja Helinä, Musta hepo ja Aslak Hetta y. m.
Eräät hänen lauluistaan, kuten Merikannon
sävel-tämä Tuulan tei, ovat mitä laajimman kansansuosion
saavuttaneet.
4) Otto Manninen, julaissut runovihon Säkeitä,
jossa taiturillinen tyylitaide yhtyy syvään,
surun-voittoiseen mielialaan, sekä suomennoksia Topeliuksen,
Runebergin, Moliéren, Heinen y. m. runoudesta.
Hänen yksityisistä runoelmistaan ovat Pellavan
kitkijä, Mennyt päivä, Yeet viihtyy,
Metsien mies ehkä huomattavimmat.
5) Ilmari Kianto (Calamnius), jonka raskas,
uneksiva sielun-elämä aluksi pukeutuu
runokokoelmiin Soutajan lauluja, Hiljaisina hetkinä,
Marga-recta y. m. Myöhemmin hän innokkaasti yhtyy
ajanhengen hehkuvaan, radikaaliseen
vapausvaati-mukseen, kirjoittaa laajan, kirkollisvastaisen romaanin
Pyhä viha ja viettää suurimman taiteellisen voittonsa
ensimmäisten yleisen ääni-oikeuden mukaan
toimitettujen eduskuntavaalien kuvauksella Punainen viiva
(1909). Kiantoon ovat Arvid Järnefelt ja venäläiset
kirjailijat jonkun verran vaikuttaneet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
