Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Elias Lönnrot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Taikka jos onkin, on se niin vähäpätöistä hänen
muun elämäntyönsä rinnalla tiedemiehenä, kielimiehenä,
keräilijänä, sommittelijana ja jumala ties
minä, ettei siitä juuri maksa vaivaa puhuakaan?
Niinpä kyllä, jos ajatellaan hänen n. s.
itsenäisiä runoilujaan. Mutta on tuiki omituista tuon
itsenäisyyden ja omintakeisuuden laita. Toiset
voivat tehdä »omintakeisia» kirjateoksia tukuttain,
eikä niissä kuitenkaan esiinny mitään itsenäistä
runoilijahenkeä. Toisten tarvitsee vain mukailla
joku näytelmä, suomentaa joku runonpätkä, ja
siinä on heti itsenäinen kirjailijapersonallisuus
meidän edessämme.
Useat maailmankirjallisuuden suurimmista
ovat samalla olleet sen suurimpia mukailijoita.
Niin Shakespeare, niin Molière. He ottivat usein
aiheensa muilta, ottivatpa usein kokonaisia
kohtauksiakin, tyylitellen ne vain mielensä mukaisiksi
ja painaen oman henkensä leiman niihin. Heidän
yksilöllisyytensä oli nimittäin niin laaja, että
siihen mahtuivat monen pienemmän kirjailijan
minuudet, eivätkä he sitä tehdessään suinkaan
olleet vähemmän itsenäisiä kuin sommitellessaan
toisia aiheita ja kohtauksia, joita kukaan ei ennen
heitä ollut keksinyt taikka sommitellut.
No niin: Elias Lönnrotin yksilöllisyys oli niin
laaja, että siihen mahtui koko kalevalaisen
Suomen kansallishenki. Oliko hän silti vähemmän
itsenäinen? Toimiko hän silti runoilijana
vähemmän omintakeisesti?
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
