Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - A. Oksanen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
puhu ainoastaan kielestä. Hän lausuu myös: yksi
mieli. Mutta siihen ei hänen aikanaan
arvattavasti niin suurta huomiota kiinnitetty. Oltiinhan
kaikki yksimielisiä! Eihän ollut kysymys muusta
kuin kielestä ja siksi saivat Oksasen säkeet jo heti
alusta erikoisen kielipoliittisen värityksensä.
Itse hän kyllä käsitti suomalaisuuden asian
paljoa syvemmältä. Ei ollut kysymys ainoastaan
kielestä, vaan koko suomalaisesta kultuurista, jota
hänen mielestään ei vielä, jo itäisenkään vaaran
takia, voitu kokonaan temmata irti
skandinaavisesta yhteenkuuluvaisuudestaan, vaikka se kyllä
oli päämäärä, johon pyrittiin. Tältä kannaltaan
täytyi hänen piakkoin joutua vetämään
vasta-köyttä silloisen suomalaisuuden valtiollisten
johtomiesten kanssa, jotka eivät ollenkaan voineet
ymmärtää, miten niin rohkea suomalainen
rotu-tunne ja niin vilpitön ruotsalaisen kultuurin
rakkaus saattoivat mahtua samaan laajaan,
sykkivään runoilija-sydämeen.
Vähäksi jäi Oksasen oma, yksilöllinen
laulu-runous. Sitä kirkkaammin helottavat meille
helmet sellaiset kuin Sotamarssi,
Koskenlaskijan morsiamet, Punkaharjun
tytön laulu ja ennen muita kenties
Säke-n i e n uljas alkuruno, niin vakuuttavan varma jo
heti ensimmäisten säkeittensä poljennolta:
„Syksyn kolkko, synkkä ilta
kattaa kaupungin ja maan . .
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
